**LIITE: Sotatoimialuekartta kirjan perässä -**Tapahtumat on kirjattu kronologisesti, mutta lisänä on väljemmässä aikayhteydessä sodan kulkuun vaikuttaneita poliittisia katsauksia ja kuvauksia elämästä niin rintamalla kuin kotirintamallakin.**

**On talvi vuonna 1942. Suomen joukot ovat valloittaneet muutamaa kuukautta aikaisemmin Petroskoin kaupungin, jonka nimi on vaihdettu Äänislinnaksi. Kaupunki vetää jopa kesken sodan puoleensa seikkailijoita ja onnenonkijoita. **Äänislinna on kertomus sodan julmuuksista, ideologioiden sokeudesta ja siitä, mihin kaikkeen ihminen voi ryhtyä peitelläkseen salaisuuksia.

**Eräs sodan kovimmista kohtaloista on sotavangin tie. Toisessa maailmansodassa otettiin historiassa ennennäkemättömiä määriä sotavankeja, ja lievimmilläänkin heidän tavallinen osansa oli pakkotyö epäinhimillisissä oloissa.**Puna-armeijan vangeiksi jääneet suomalaissotilaat joutuivat valtaisaan vankileirien saaristoon, jopa tuhansien kilometrien päähän kotimaasta. Helpompi ei välttämättä ollut niiden suomalaisten osa, jotka jäivät saksalaisten vangeiksi sodan loppuaikojen kaaoksessa. Oman, vaikean lukunsa Suomen sotahistoriassa muodostaa neuvostoarmeijan sotavankien suuri kuolleisuus. Heikon ravinnon ja raskaan työn yhdistelmä surmasi vankeja kaikkien rintamien takana, ja hengissä selvinneille vankeusajasta tuli painajainen. Kammottavia oloja pahempaa oli täydellinen epätietoisuus tulevasta, elämä vihollisen armoilla. **Kirja kertoo sotavankien kärsimyksistä, sitkeydestä ja omanarvontunnosta, joka auttoi kestämään.

**Jälkikäteen katsottuna tuntuu ihmeelliseltä, että Suomi selvisi toisesta maailmansodasta itsenäisenä valtiona. Vapaus oli kolme kertaa veitsenterällä valtaisan maailmansodan melskeissä – ensin talvisodassa, Euroopan suurten diktaattorien kädenojennuksen myötä. **Sitten Suomen oli valittava puolensa näiden lopullisessa tuhoamistaistelussa, ja Saksan tappion häämöttäessä oli päästävä irti kohtalokkaasta siteestä asevoimin. Suomi selvisi kaikista kolmesta koitoksesta, mutta vain valtavin uhrauksin ja yli-inhimillisin ponnistuksin.**Pentti H. Tikkanen kertoo kaikista näistä kolmesta vapaustaistelusta, talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta – sekä kotirintaman työntäyteisestä elämästä, jota sävytti pelko rintamalla taistelevien omaisten ja koko Suomen kohtalosta. Kirja tekee kunniaa ihmisille, jotka tekivät maamme vapaudesta mahdollisen.

-Eversti Käkönen, sotilasasiamies Moskovassa ennen talvisotaa ja välirauhan aikana, kertoo jännittävästä tehtävästään: olivatko venäläiset rakentaneet uuden, strategisesti tärkeän rautatien Sorokan ja Arkangelin välille?-Kirjassaan Käkönen kuvaa tekemäänsä tiedustelumatkaa etsiessään viitteitä yhdysradan olemassaolosta. Matkan hän teki keväällä 1941. Käkönen oli silloin Moskovassa sotilasasiamiehenä ja reissu oli "naamioitu" hiihtolomaksi.-Käkösen kirjan lopussa sanotaan, kuinka hänen raporttinsa oikoradasta "unohtui arkistoihin" ja yhdysrata tuli suurena yllätyksenä sekä suomalaisille, että saksalaisille kesällä 1941 ja että monet kiistelivät kunniasta, kuka sen ensimäisenä sai tietoonsa ja ilmoitti siitä Suomen Päämajalle kesällä 1941.-Käkösen uskottavuutta on tosin jopa kyseenalaistettu eräissä muissa yhteyksissä, kuten 1944 asekätkentäjuttua selviteltäessä. Hänen epäiltiin esim. paljastaneen tietoja punaiselle Valpolle muista asekätkijöistä.

**Myöhemmin osasto määrättiin katkaisemaan Uomaan-Käsnäselän tie, Laatokan Karjalaan tunkeutuneen jaroslavilaisen valiodivisioonan ja moskovalaisen panssariprikaatin ainoa elämänlanka.**Jännittävän mieliinpainuva kirja kertoo unohduksiin jääneistä talvisodan ihmeteoista. Miehistä joille jokainen hetki saattoi olla viimeinen, joille kylmä ja nälkä olivat yhtä tuttuja kuin lähin toveri.**Kollaan ja Uomaan mittaamattomien erämaiden sankareista nousevat näkyviksi hahmoiksi järkkymätön ratsumestari Arnold Majevski, peloton reservikornetti Yrjö Keinonen, taisteleva tohtori Arvi Huuskonen. Mutta ennen kaikkea res.kersantti Vilho Virtanen, synnynnäinen johtaja, partiomiehistä parhain.

Asiasanat: talvisota, jatkosota, mentaliteettihistoria, sodat**Eri kirjoittajat analysoivat monipuolisesti sota-ajan syvävaikutusta ja merkitystä Suomelle ja suomalaisille. Katso sisällysluettelo**

Asiasanat: talvisota, jatkosota, historia, henkilöhistoria, taistelut, lentäjät, Mannerheim-ristin ritarit, sotilaslentäjät, ilmasota, sotilaslentokoneet, sotilasilmailu, hävittäjät (sotilaslentokoneet), lentomestarit

Siirtoväen henkilökortti. Näillä korteilla luokiteltiin kaikki siirtoväkeen kuuluvat yksityiskohtaisesti monia eri hallinoloja ja käyttötarkoituksia varten; esim. onko inkeriläinen, talvi- vai jatkosodan evakko jne.

Muu(t) tekijä(t): Mirja MuurinenAlkuteos: Jul med Tildas vennerAsiasanat: askartelu, käsityöohjeet, joulu, joulukoristeet

Muu(t) tekijä(t): Kauko I RumpunenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, välirauha

Asiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, historia, sotahistoria, sotaveteraanit, sota-aika, sotilaat

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Muu(t) tekijä(t): Toivo H. LuukkoAsiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, jalkaväki

Sarja: Kuonokamut, SarjisAlkuteos: PAWS: Priya Puts Herself FirstAsiasanat: eläimet, ystävyys, koirat, perhe, sarjakuva, Lasten ja nuorten sarjakuvaromaanit

Muu(t) tekijä(t): Paavo Cajander

Sarja: NoksuAsiasanat: Talviurheilu, mehiläinen, pikku kakkonen, nokkaeläin