Muistiinpanoja akateemikko ja suomen sekä sen sukukielten tutkija Pertti Virtarannan tapauksista ja tapaamisista viimeiseltä kuudelta vuosikymmeneltä. Kuvitettu. Dimensiot 24 ¤ 22 cm.

Muu(t) tekijä(t): Ilkka Niiniluoto, Juha Räikkä ym.Asiasanat: filosofia

Muu(t) tekijä(t): Mats Bergman, Sami Pihlström ym.Asiasanat: evoluutio, vuosikirjat, vapaus, logiikka, fenomenologia, järki, heuristiikka, pragmatismi, altruismi, antiikin filosofia, naturalismi

Koko nimi: Research on health research : proceedings of the European Symposium organized under the auspices of the European Medical Research Councils, September 6-8, 1979, EspooMuu(t) tekijä(t): Eino HeikkinenSarja: Publications of the Academy of Finland 1980, 11

Muu(t) tekijä(t): Markku Kiviniemi, Jarmo E. J. LaineSarja: Suomen Akatemian julkaisuja 1982, 1Asiasanat: tutkimus, hallinto, julkinen hallinto

Asiasanat: tunteet, henkinen kasvu, viisaus, älyllinen kehitys

Omistus: "Kaarle Stevenille 4.4. 62. Runoilija."

Dimensiot 25 ¤ 19 cm.

Asiasanat: järjestöhistoriikit, suomalaisuusliike, opiskelijajärjestöt, poliittiset opiskelijajärjestöt

Sarja: Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita 1

Muu(t) tekijä(t): Paavo LehtonenAlkuteos: The liveliest art, a panoramic history of the movies

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Sarja: FF communications vol. 99, 2, no. 233