Lukukausitodistus, koulutodistus, todistus, Hartolan Ylemmäisten ylemmästä kansakoulusta syyslukukaudelta 1925 Sipri Friman, koulun johtaja Aili Jokiniemi

Lukuvuositodistus, koulutodistus, todistus, Hartolan Ylemmäisten ylemmästä kansakoulusta lukuvuodelta 1924-1925 Sipri Friman, koulun johtaja Enni Snellman

Lukuvuositodistus, koulutodistus, todistus, Hartolan Ylemmäisten ylemmästä kansakoulusta lukuvuodelta 1925-1926 Sipri Friman, koulun johtaja Aili Jokiniemi

Eetillis-uskonnollisia kertomuksia kansakoulun alaluokkien (I-III) uskonnonnon opetusta varten

Seikkailukertomus kesäsiirtolasta.Kirja on ollut Kansakoulun Raittiuskirjoituskilpailun 3.palkintoMainio antaa vaikka lahjaksi vuonna 2023.Rannalla välkkyvän Hajanneveenuljas on tuo Pahkalinna.Kuin satutemppeli torneineenkaunis on tuo Pahkalinna...

mukana paperinen astemitta

Leima, kirje ja merkki.

11 x 18 cm, ex Frans Evald Jernberg. Frans Evald Jernberg (4. lokakuuta 1833 Taivassalo – 31. toukokuuta 1897 Tampere[1]) oli suomalainen opettaja ja sanomalehden toimittaja.Jernbergin vanhemmat olivat Jalasjärven kappalainen Gustaf Jernberg ja Fredrika Nordlund. Hän kävi Rauman ala-alkeiskolun, Turun yläalkeiskoulun ja lukion ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1852. Jernberg opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1858 ja maisteriksi vuonna 1860.[1]Jernberg työskenteli Turun ala-alkeiskoulun opettajana vuonna 1859 sekä Tampereen yläalkeiskoulun, reaalikoulun ja reaalilyseon latinan, suomen, ruotsin ja saksan opettajana vuosina 1860–1890. Hän oli myös yksi Tampereen yksityisen ruotsalaisen tyttökoulun perustajista ja sen kieltenopettaja vuodesta 1862. Jernberg toimi Tampereen kansakoulujen tarkastajana vuodesta 1877 ja siirtyi virkaan vakinaisesti vuonna 1890.[1]Fennomaaneihin kuulunut[2] Jernberg työskenteli Tampereen ensimmäisen sanomalehden Tampereen Sanomien toimittajana vuosina 1866–1870 toimien samalla myös lehtensä sensorina. Hän jatkoi lehden avustajana koko 1870-luvun ajan.[3] Jernberg oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen sen perustamisesta vuonna 1874 aina kuolemaansa saakka ja toimi useiden vuosien ajan valtuuston puheenjohtajana. Hänellä oli myös lukuisia muita luottamustehtäviä.[2]

11 x 18 cm.

Muu(t) tekijä(t): Heikki MäkiMerkinnät: omistajamerkintä (leima)

Asiasanat: kirjailijat, henkilöhistoria, suomalaiset, kirjallisuus, kansakoulu, äidinkieli, didaktiikka, oppikirjat, suomenkielinen kirjallisuus, opetusaineisto, läroböcker, litteratur, didaktik, modersmål, folkskolan

Asiasanat: taloudenhoito, nuoret, taloudellisuus, kansakoulu, kansalaiskasvatus, kansalaistaito, Ungdomar, ekonomisk effektivitet, folkskolan, medborgarfärdighet, medborgarfostran, hushållning (ekonomi)