Muu(t) tekijä(t): Johanna Perälä, Samuli Perälä ym.Asiasanat: lainsäädäntö, säätiöt, tilinpäätös, perustaminen, toiminta, säätiölaki, hallinto, valvonta, taloushallinto, tilintarkastus

Asiasanat: arvot, yhteisöllisyys, kansalaisuus, monikulttuurisuus, normit, uskonnollisuus, etninen identiteetti, yhteisöt

Alkuteos: Raamattu

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: oikeusjärjestys, yleinen oikeustiede

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Kurs i arithmetiken för elementar-läroverken uti Storfurstendömet Finland enligt nådigt förordnande 1. delenAsiasanat: matematiikka, aritmetiikka, matematik, aritmetik

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Muu(t) tekijä(t): Kirsti JohanssonMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Alkuteos: LAND I LÅGORAsiasanat: huumori, Lapin sota, sotilaat, sankaruus, kansankuvaus, rajaseudut, äänikirjat, sotakirjallisuus, evakot, fortsättningskriget, kansankuvaukset, cd-talbok

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: oikeusjärjestys, yleinen oikeustiede

Muu(t) tekijä(t): Lars Johansson, Ilon Wikland ym.Alkuteos: Petja i volkAsiasanat: eläimet, musiikki, aiheet, orkesterimusiikki, sagor, melodraamat, djur, musik, 1930-luku, ämnen, orkestermusik, musiksagor

Muu(t) tekijä(t): Paavo CajanderMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Kaisa PeltonenAlkuteos: Flowers in the attic

Muu(t) tekijä(t): Johanna ViitanenAsiasanat: ratsastus, ratsastajat, mielikuvaharjoittelu, kehonhallinta

Muu(t) tekijä(t): Lars Johansson, Heikki Nieminen

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: GeoetsivätAsiasanat: sarjakirjat, geokätköily, seikkailukirjat, lastenromaanit

Muu(t) tekijä(t): Ulla Lempinen, Irina MaununenAlkuteos: Kaninen som så gärna ville somna

6 x 10 cm. Guido Alexander Johannes Schneider (30. september 1866 Tallinn – 31. mai 1948 Greifswald, Saksamaa) oli baltisaksa ihtüoloog[1].1886. aastal lõpetas ta Tallinna Kubermangu Gümnaasiumi ning seejärel õppis Tartu Ülikoolis arstiteadust ja zooloogiat. 1891. aastal lõpetas ta zooloogiaõpingud Tartus, 1896. aastal sai magistrikraadi Peterburi Ülikoolist ja 1903. aastal doktorikraadi Helsingi Ülikoolist.1895–1897 töötas ta Peterburi Ülikooli zooloogiamuuseumis konservaatorina, seejärel Sevastopoli bioloogiajaamas (1897–1900). Aastatel 1906–1908 töötas ta Peterburi Teaduste Akadeemia zooloogialaborites. 1907–1911 oli ta Riia Polütehnilise Instituudi dotsent, 1920–1921 Riia Läti Ülikooli professor ja 1921–1923 Tartu Ülikooli zooloogiaprofessor, seejärel töötas õppejõuna Skandinaavias ja Saksamaal.[1]