Prinssi Carl, Västergötlandin herttua.Carl, 1861-1951, Ruotsin prinssi, Västergötlandin herttua, Oscar II:n kolmas poika. Uppsalan yliopisto-opintojen jälkeen hän omistautui pääasiassa ratsuväelle. Hänestä tuli kenraalimajuri vuonna 1897, kenraali vuonna 1908 ja hän oli ratsuväen tarkastaja 1898-1912. C.:tä kutsuttiin tänä aikana kansansavuksi "Siniseksi prinssiksi". Hänen merkittävimmän panoksensa oli C. Ruotsin Punaisen Ristin johtokunnan puheenjohtajana 1906-45. Sitten hän johti useita kansainvälisiä humanitaarisia ponnisteluja, mm. apua entisille sotavangeille ja sotalapsille. C:n lähdön jälkeen Gustaf V perusti Prinssi Carl -mitalin. C. meni naimisiin vuonna 1897 Tanskan prinsessa Ingeborgin kanssa. Pariskunnalle syntyi tyttäret Margaretha, Tanskan prinsessa, Märtha, Norjan kruununprinsessa, ja Astrid, Belgian kuningatar sekä poika Carl Bernadotte (s. 1911).

Sotahistorijoitsija käyttää teoksessa lähdeaineistona kenraali Heinrichin omaa yksityisarkistoa ja muita virallisia arkistoja. Mannerheimin lähimmän upseerin muistiinpanot tuovat esiin hänen kriittisyytensä ylipäällikköä kohtaan liittyen sodan johtamiseen sekä Karjalankannaksen katastrofiin kesällä 1944. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 16 cm.

Vuonna 1911 Mannerheim ylennettiin kenraalimajuriksi. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin keisarin seurueeseen. Mannerheim oli nyt tsaarin kenraali. Kuvitettu. Dimensiot 29 ¤ 24 cm.

Muu(t) tekijä(t): O. Kukkonen, L. Holm ym.Alkuteos: Germanskie generaly - s Gitlerom i bez negoAsiasanat: kenraalit, historia, sotahistoria, toinen maailmansota, salaliitot

Asiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, sotahistoria, johtaminen, ihmissuhteet, sodanjohto, sotilasjohtajat, henkilösuhteet, sosiaaliset suhteet, Päämaja, strategiat

**Siilasvuo muistetaan erityisesti talvisodan Suomussalmen ja Kuhmon torjuntataisteluiden legendaarisena johtajana. Hän oli omapäinen, persoonallinen, lahjakas kenraali. Siksi tässä kirjassa on paljon muutakin hänestä. Kannattaa lukea**

Uolevi Poppius (25. maaliskuuta 1896 Helsinki – 10. syyskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka teki uransa tykistön aselajissa ja toimi puolustusvoimien kaasusuojelun kehittäjänä 1920-luvun lopusta lähtien. Sotavuosina hän toimi päämajan kaasusuojelukomentajana. Myöhemmin 1947–1956 hän toimi myös tykistön tarkastajana.

2021:5 (n:o 327)- Mikä on joulu?- Kalervo Sipi: Koronasta huolimatta- Tapani Tikkala: Muutosten vuosi 2022- Tapio Laine: Luvian sankarihaudan vapaussodan muistomerkki- Tapio Laine: Kohtalon päivä Pirttijärvellä 22.2.1918- Jouko Fossi: Muistotilaisuus Loimaalla 25.9.2021 kolmen murhatun loimaalaisen vapaussoturien muistomerkillä- Marjatta Jousmäki: Vapaussodassa kaatuneiden sankaripatsas Ähtärissä- Tapani Tikkala: Ludvig Scharf – saksalainen taiteilija vapaussodassa Tauluostoksilla antikvariaatissa- Tapani Tikkala: Majuri Schönbergin hautajaissaatto Vaasassa- Lasse Koskinen: Antero Svenssonin uravalinta muuttui jääkärinä Kartanon pojasta ei tullut historian opettajaa 1. osa- Mikko Uola: Sotilasvala ennen ja nyt- Jouni Kauhanen: Opettajaleiri Paltamon Mieslahdessa 1941-1942 Neuvostoopettajia uudelleen koulutettaviksi Kainuuseen- Lasse Koskinen: Viipurin rautatieasema oli tärkeä Suomelle - Raimo Malkamäki: Saksan yöhävittäjätoiminnasta – tuloksia ja tappioita- Mikko Uola: Keisarinnankivi aikojen saatossa- Jussi Niinistö: Pelon ja uhman vuodet (arv. Miika Siironen: Pelon ja uhman vuodet. Suomen tasavallan synty 1918-1922)- Jouni Koskela: Leninin Venäjältä turvaan vapaaseen Suomeen (arv. Ali Sadik-Ogli: Rahim – Persialainen, pitkä matka Suomeen)- Jussi Niinistö: Lapin kenraali (arv. Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius)- Vesa Määttä: Protokollaopas – Tahtoa ja terästä (arv. Markus Anaja: Protokollaopas maanpuolustajille, Markus Anaja & Tuomas Hyrsky (toim.) : Tahtoa ja terästä. Näkökulmia sotilasperinteeseen)- Tapani Tikkala: Kahden tulen välissä kertoo vapaussodan tapahtumista Ruovedellä- Ilkka Virtanen: Lottaperinneliiton Lotta Svärd-juhlavuoden liittokokous ja Lottaaperinnepäivät Vaasassa 2. – 3.10.2021- Lotta Svärd 100 –juhlaviikonloppu ”Te lahjoititte meille tulevaisuuden”- Tapani Tikkala: Lotta Svärd-järjestön 100-vuotisjuhla Seinäjoella 31.10.2021- Merja Nieminen: Lotta Svärd 100 vuotta yhteisvastuuta juhlapäivä Kouvolassa 26.9.2021- Sirkka Ojala: Tampereella on esillä Lotta Svärd 100 –näyttely- Ilmavalvontalottien muistoksi muistolaatan paljastus Salo Uskelassa 19.9.2021- Maritta Pohls: Muistojen laulut – lauluyhtye Kanttiinin lotat- Lapin Lottaperinneyhdistyksen lipun naulaus 31.8.2021 (kuva)- Vaasan Lottaperinneyhdistys ry luovutti Sinisiä Ristejä (kuva)- Aili Huhtinen: Sota kosketti – koskettaa myös naisia- Jorma K. O. Ignatius: Maanpuolustusaktiivi Arto Pulkkisen kirjekuorikokoelma- Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristen luovutus Gunwor Påttille (kuva)- Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen kunniakäynti sankarivainajien muistomerkillä 14.10.2021 (kuva)- Tapani Tikkala: Mannerheim-ristin ritari Albert Räsäsen muistolaatan paljastustilaisuus Kaavilla 4.9.2021- Muistojuhla Valkealan kirkossa 26.9.2021 JR 8:n joukkojen kunniaksi (kuva)- Tapani Tikkala: Ruman Vallesmannin kyydissä Summaan ja Kollaalle- Vesa Määttä: Luentotilaisuus Aaro Pajarista ja Tolvajärven taistelusta- Jouni Koskela: Tamperelaiset Ruovedellä ja Juupajoella sotahistoria- ja kulttuuriretkellä- Heikki Laurila: Vapaussodan Lempäälän seudun perinneyhdistyksen esitelmätilaisuus 4.11.2021 lottien työn merkityksestä- Vesa Määttä: Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n 30-vuotisjuhla- Markku Rauhalahti: Kronstadtin varjot- Perinneliiton kultaisten merkkien luovutus Nina Schleiferille ja Paavo Enrothille (kuva)- Palvelukseen halutaan toiminnanjohtaja (hakuilmoitus)tiin

Uolevi Poppius (25. maaliskuuta 1896 Helsinki – 10. syyskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka teki uransa tykistön aselajissa ja toimi puolustusvoimien kaasusuojelun kehittäjänä 1920-luvun lopusta lähtien. Sotavuosina hän toimi päämajan kaasusuojelukomentajana. Myöhemmin 1947–1956 hän toimi myös tykistön tarkastajana.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.