Muu(t) tekijä(t): Jarkko KemppiAsiasanat: jatkosota, henkilöhistoria, joukko-osastot, sotahistoria, jalkaväki, Mannerheim-ristin ritarit

Asiasanat: historia, henkilöhistoria, sotaveteraanit, jääkärit, jääkäriliike, toinen maailmansota, taistelut, Suomen sisällissota, sotatoimet, Mannerheim-ristin ritarit, strider, personhistoria, andra världskriget, finska inbördeskriget, krigsveteraner, krigshandlingar, jägare (soldater), jägarrörelsen, riddare av Mannerheimkorset

Muu(t) tekijä(t): Juhani KiveläSarja: Jalkaväkimuseon julkaisusarja 6Asiasanat: sotahistoria, reserviupseerit, sotilaat, vankeus, Mannerheim-ristin ritarit, asekätkentä

Muu(t) tekijä(t): J. SeppänenAsiasanat: henkilöhistoria, sotahistoria, ritarikunnat, matrikkelit, Mannerheim-ristin ritarit, kunniamerkit

Teos kertoo Suomen puolustajista, jotka palkittiin harvinaisella Mannerheim-ristillä. Liki 200 haastattelun ja laajojen arkistotutkimusten avulla teoksessa piirtyy moni-ilmeinen kuva miesten elämänvaiheista.Kuvitettu.Dimensiot: 26*18cm

Merkittävän rintamakomentajan ja YK-kenraalin elämäJääkäri, suomalaisen sotilaskoulutuksen uranuurtaja, Mannerheimristin ritari, jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola (1896-1986) oli sotiemme 1939-1944 huomattavimpia rintamakomentajia. Kesällä 1944 Karjalan kannaksella hän johti 2. Divisioonan torjuntavoittoihin Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa. Vuosalmelta Martola siirtyi Laatokan-Karjalaan VI Armeijakunnan komentajaksi taisteluihin, jotka huipentuivat Nietjärven torjuntavoittoon.Jatkosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuraansa hän jatkoi kansainvälisellä tasolla YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966-1969

Pakettina tai Pienlähetyksenä kotiin.Kirjassa kuvat ja tiedot Vapaudenristin 2.luokan 191 sotilaasta.

-Jääkäri, suomalaisen sotilaskoulutuksen uranuurtaja, Mannerheimristin ritari, jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola (1896-1986) oli sotiemme 1939-1944 huomattavimpia rintamakomentajia. Kesällä 1944 Karjalan kannaksella hän johti 2. Divisioonan torjuntavoittoihin Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa. Vuosalmelta Martola siirtyi Laatokan-Karjalaan VI Armeijakunnan komentajaksi taisteluihin, jotka huipentuivat Nietjärven torjuntavoittoon.-Jatkosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuraansa hän jatkoi kansainvälisellä tasolla YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966-1969.

20 x 28 cm.

Asiasanat: elämäkerrat, henkilöhistoria, joukko-osastot, sotahistoria, upseerit, taistelut, Mannerheim-ristin ritarit, vänrikit

Merkinnät: ylivedetty omistajamerkintä, exlibris: Ann-Mari & Kosti Ilveskero

Asiasanat: jatkosota, henkilöhistoria, sotahistoria, upseerit, taistelut, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit, vänrikit, strider, personhistoria, fortsättningskriget, officerare, krigshistoria, soldater, riddare av Mannerheimkorset, fänrikar

Asiasanat: elämäkerrat, upseerit, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit

Asiasanat: elämäkerrat, upseerit, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit