Merkinnät: omistajamerkintä

Wehrmacht (saks. De-Wehrmacht-pronunciation.ogg [ˈveːɐ̯maxt], (ohje) kirjaimellisesti 'Puolustusvoimat') oli kansallissosialistisen Saksan sotavoimien nimi vuosina 1935–1945. Wehrmacht perustettiin Saksan sotavoimista säädetyllä lailla 16. maaliskuuta 1935 alkaen vanhan Reichswehrin tilalle. Wehrmacht virallisesti lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen 20. elokuuta 1946, jolloin suurin osa sen jäsenistä oli liittoutuneiden sotavankeina. Nykyisen Saksan liittotasavallan sotavoimien nimi on Bundeswehr. wiki

Viipurin Rykmentti oli vuosina 1919–1940 toiminut Suomen armeijan rykmentti, joka perustettiin Suomen sisällissodan valkoiseen armeijaan kuuluneen Karjalan 2. rykmentin seuraajaksi. Sisällissodan päätyttyä Sortavalaan sijoitettu Karjalan 2. rykmentti nimettiin 30. elokuuta 1918 aluksi Laatokan jalkaväkirykmentiksi, kunnes se nimettiin uudelleen 15. maaliskuuta 1919 Haminaan sijoitettuna Viipurin rykmentiksi..

Sven Bertel Grönvall (10. huhtikuuta 1908 Helsinki — 20. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomenruotsalainen taidemaalari ja professori. Sven Grönvall opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1931 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1932–1934. Hänen töitään oli ensi kerran esillä 1933.[1] Sven Grönvallin ekspressionistiset maisemat ja hillitty kolorismi loivat pohjaa sotien jälkeiselle maisemamaalaukselle.[Grönvallille myönnettiin Pro Finlandia vuonna 1966. Hän oli myös Lokakuun ryhmän perustajajäsen.Sven Grönvall kuului taiteilijaseura Kiilaan, ja hän oli muussakin taiteen yhdistystoiminnassa laajasti mukana. Hän kuului mm Maire Gullichsenin lähipiiriin.

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Symbioosi ry:n ainejärjestölehti

Megane 1996 - maaliskuuhun 1999, Scenic 1997 - heinäkuuhun 1999englanninkielinen, luettu autotallissa rasvaisilla sormilla eli sivupakassa vähän nuhraantumaa

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Oskari SuostoAlkuteos: Calendar girl.Asiasanat: erotiikka

Muu(t) tekijä(t): T Haapalainen, L HolmAlkuteos: Socinenija

Merkinnät: omistajamerkintä

Alkuteos: Socinenija

Sarja: Teokset 45Alkuteos: Sočinenija.Asiasanat: marxismi-leninismi, kootut teokset, marxism-leninism, samlade verk

Muu(t) tekijä(t): Olga Kukkonen, Irja LindroosSarja: Teokset 42Alkuteos: Sočinenija.Asiasanat: kommunismi, bolševismi, marxismi-leninismi, kommunism, marxism-leninism, bolsjevism

Sarja: Arhippa 5