Muu(t) tekijä(t): Tiina PajuAsiasanat: ruokaohjeet, keittokirjat, juomat, aamiaiset, brunssit, pirtelöt

Muu(t) tekijä(t): Ansa Saikkonen, Uljas Saikkonen

Muu(t) tekijä(t): Riikka (suom.) ToivanenAlkuteos: Seeing voicesAsiasanat: viittomakieli

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: MajakkaAlkuteos: Six hours one Friday

Muu(t) tekijä(t): Mari PerttulaAlkuteos: Den där winner eller Guds folks fältlif på jorden

Lehden muita aiheita mm:- Kuuba- Julkinen tila (onko yhteine tila katoamassa: Harri Veivo: Kohti hypnopolista)

SinäMinä on oululainen nuortenlehti, jota julkaisee MM-Kustannus Juntunen Ky. Kohderyhmä ovat noin 12–19 vuotiaat teini-ikäiset tytöt. Lehti julkaisee novelleja, julkkishaastatteluja, kauneudenhoito-ohjeita ja muotia. Lehdessä on myös julisteita, fanikuvia ja kaikkea nuorten elämään liittyvää. Se ilmestyy kerran kuussa. Lehti on perustettu 1969 nimelllä Sinä & Minä ja sitä julkaisi aiemmin oululainen Kolmiokirja

Jääkärikenraali Wiljo Einar Tuompo toimi koko jatko- sodan ajan päämajassa komentoesikunnan päällikkönä. Everstiluutnantti Tauno Kuosan viimeistelemä kirja on Tuompon henkilökohtaisten kokemusten lisäksi intiimi lähikuva Mannerheimista, asiantunteva kuvaus jatkosodan ylimmän johdon keskinäisistä suhteista ja arkipäivän työstä tapahtumien polttopisteessä.Tuompolla oli ainutlaatuinen tilaisuus seurata Mannerheimin toimintaa hyvin läheltä. Mannerheim selvitti hänelle varsin avoimesti sotilaallisia ja poliittisia käsityksiään, ylintä sodan ja valtion johtoa koskevia mielipiteitään.Päiväkirja osoittaa, miten marsalkka oli nimenomaan suurissa sotilaallisissa ja poliittisissa kysymyksissä huomattavasti kaukokatseisempi kuin apulaisensa. Mannerheim otti operaatioiden suunnittelussa tarkoin huomioon sen tosiasian, että ”Suomi joutuu aina elämään Venäjän naapurina”.Päiväkirjasta käy ilmi, että Suomen armeija oli milloin vakavan sairastumisen, milloin vihollisen miinojen ja tykistötulen vuoksi vähällä menettää ylipäällikkönsä. Kuuluisan ”Itä-Karjalan päiväkäskyn” syntyhistoria saa myös arvovaltaisen selvityksen.

Postimaksu Matkahuolto 4,90,eJatkosodan alkuvuosien Suomessa sotavankien kohtelu oli epäinhimillistä ja rikkoi kansainvälisiä oikeusperiaatteita. Tältä osin Suomi muistutti tuolloin huomattavasti enemmän totalitaarisia maita kuin länsimaisia demokratioita. "On sanomattakin selvää, että Suomi länsimaiseen sivistyspiiriin kuuluvana, humaanisena ja kansainvälisiä oikeusperiaatteita noudattavana maana kohtelee sotavankejaan kaikella sillä inhimillisyydellä ja oikeudenmukaisuudella, mitä suinkin oman kansan erittäin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen voidaan vaatia" (Helsingin Sanomat 23. lokakuuta 1941). **Tämä suomalaisessa propagandassa esitetty kuva ei pitänyt paikkaansa varsinkaan jatkosodan alkuvuosina. Suomessa kuoli yli 20 000 sotavankia, mikä on noin kolmannes vangiksi jääneiden määrästä. Kuolleista lähes 90 prosenttia menehtyi suomalaisten käsissä vuoden 1942 syyskuuhun mennessä. **Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 1942 aikana, sillä sotavankien kohtelu parani ja heidän kuolleisuutensa laski. Tässä kirjassa selvitetään mitä. Lisäksi kirja tarjoaa vastauksen siihen, miksi sotavankien joukkokuolleisuuden kaltaiset katastrofit tuntuvat toistuvan ihmiskunnan historiassa niin sitkeästi.**

Kriittinen editio = Critical edition38 kappaletta.

Muu(t) tekijä(t): Heikki Jutila, Riitta Virtanen

Venäläinen luonnontutkija ja kirjailija tutustuu Siperiassa goldi-heimoon kuuluvaan metsästäjään Dersu Uzalaan, josta tulee hänen oppaansa ja kallisarvoinen ystävänsä.

Muu(t) tekijä(t): Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ym.Asiasanat: työväenliike, säveltäjät, kirjeet, sosiaalidemokratia, sosialismi, taidemaalarit, yhteiskuntafilosofia, geologia, vaalit, pääoma, kansantavat

Muu(t) tekijä(t): Heikki Noronen, Elina Laiho-Kuutti

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: mathilda vikstedt, toivo vikstedt

Asiasanat: kuvateokset, kulttuurihistoria, Asikkala, kartanot, Urajärven kartano

Asiasanat: yhteiskuntakuvaus, kokemukset, matkat, opiskelu ulkomailla, omatoimimatkailu