Pieni kolhu yläreunassa. Etusivulla ex-libris

Martin Saarikankaan monivaiheinen elämänkerta aina sotalapsena olosta Masa-Yardsin syntyyn sekä poliitiikkaan kosiskeluun saakka

Hiihtoloman alussa Tiina törmää kadulla poikajoukkoon, joka kiusaa Romu-Juusoa, puolustuskyvytöntä sotainvalidia. Koska Tiina puolustaa aina heikompia, käy hän lumipalloin itseään isompien poikien kimppuun.

Muu(t) tekijä(t): Veli-Pekka SuhonenSarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksiaAsiasanat: historia, rakentaminen, sotahistoria, linnoitukset, rakennusperintö, linnakkeet

Muu(t) tekijä(t): Ulf-Erik SlotteMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: 20. vuosisadan tilinpäätösAsiasanat: kansainväliset suhteet, poliittinen historia, aatehistoria, kansainvälinen politiikka, kylmä sota

Kauhun vuosi 1918 Lempäälällä oli strategisesti tärkeä merkitys vuoden 1918 sodassa, jossa suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan. Rauhallinen maalaiskunta joutui sotatapahtumien keskipisteeseen sijaintinsa sekä erityisesti paikkakunnan läpi kulkevan rautatien takia. Taistelut Lempäälässä eivät päättyneet silloinkaan, kun kirkonkylä oli vallattu ja rata katkaistu. Vielä viisi viikkoa paikkakuntalaiset saivat elää sotatoimien keskellä. Edes sodan päättyminen ei palauttanut entistä elämänmenoa, vaan ampuminen ja tappaminen jatkuivat vielä senkin jälkeen. Lempäälän vuosi 1918 on Lempäälä-Seuran 50-vuotisjuhlavuoden kirjasarjan kolmas teos. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Lempääläisiä liikanimiä eli Mythologica Lemboica sekä Lemmon arvoitus. Kirjasarja tulee jatkumaan myöhemmin.

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Muu(t) tekijä(t): Minna LeppinenAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotaveteraanit, matrikkelit

Muu(t) tekijä(t): Simo Liikanen, Tony HolmesAsiasanat: sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, hävittäjät, ilmasota, sotilaslentokoneet, pommikoneet

Muu(t) tekijä(t): Lauri MäkeläAlkuteos: Supermarine SpitfireAsiasanat: sotahistoria, toinen maailmansota, hävittäjät, ilmasota, lentokoneet, sotilaslentokoneet, Spitfire (lentokone)

Muu(t) tekijä(t): Seppo PorvaliSarja: LegendatAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, taistelut, Mannerheim-ristin ritarit

Muu(t) tekijä(t): Vilho Niitemaa, Ola ZweygbergkMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Suomen sota 1941-1945