Muu(t) tekijä(t): Björn ImmonenAsiasanat: jatkosota, historiikit, joukko-osastot, sotahistoria, jalkaväki, taistelut, tykistö, kenttätykistö

Muu(t) tekijä(t): Veikko Ahola, Irmeli Kuhlman ym.Alkuteos: The third reich, day by dayAsiasanat: sotahistoria, poliittinen historia, kansallissosialismi, kolmas valtakunta

Muu(t) tekijä(t): Kaarlo Hilden, Birger Fagerström ym.

Muu(t) tekijä(t): Minna LeppinenAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotaveteraanit, matrikkelit

Asiasanat: jatkosota, sotahistoria, sotatoimet, hyökkäys

Sarja: Helsingin Suomalaisen Klubin julkaisusarja nro 2Asiasanat: Mannerheim

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, jatkosota, Lapin sota, tytöt, perheet, kylät, omaelämäkerrallisuus, evakot, aikakausiromaanit, lapsikuvaus

Muu(t) tekijä(t): Sampo Ahto, Rainer PalmunenAsiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, sota-aika

Asiasanat: talvisota

Sarja: Jalkaväen vuosikirja XXIXAsiasanat: jalkaväki, sotilaskoulutus, sotataito, aselajit, maavoimat

Muu(t) tekijä(t): Aarno VehviläinenSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu N:o 62Asiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka, sotilaspolitiikka, sotilaspedagogiikka

Sarja: Tam tam -kirjatAlkuteos: De rödas uppror

Muu(t) tekijä(t): Abdulkadir Mohamed DiesowAsiasanat: ihmisoikeudet, sota, sotatoimet, yhdistyneet kansakunnat, mänskliga rättigheter, krigshandlingar, Förenta nationerna

Kokoelman jokainen runo on kappale elettyä todellista elämää. Se avaa lukijalle niitä tuntoja, joita sodanjälkeinen sukupolvi kantaa mukanaan. Mitä merkitsi isän sotaan lähtö, sotaorpous, sotalapsena olo vieraassa maassa, äidin väsymys lottavuosien jälkeen sekä evakkolasten pohjaton ikävä entiseen kotiseutuun. Tänä päivänä tässä levottomassa maailmassa on aiheellista pysähtyä hetkeksi miettimään sodan seurauksia tuleville sukupolville.- Pieni Helposti kuori

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) syntyi Askaisten Louhisaaren kartanossa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nuoren Gustafin isä hylkäsi perheensä epäonnistuttuaan liiketoimissaan, ja perhe hajosi lopullisesti äidin kuoltua vuonna 1881. Taloudellisten ongelmien vuoksi Gustaf kirjoittautui Haminan kadettikouluun 1882, mutta hänet erotettiin pian kurinpidollisista syistä.Ylioppilastutkinnon jälkeen Mannerheim hyväksyttiin Nikolajevin ratsuväkikouluun Pietariin. Hän palveli Venäjän armeijan upseerina lähes 30 vuotta, mm. Venäjän-Japanin sodassa, keisarillisessa chevalier-kaartissa ja ratsuväkiprikaatin komentajana Puolassa. Tänä aikana hän teki myös legendaarisen tiedustelu- ja tutkimusretkensä Aasiaan.Vuonna 1917 Mannerheim palasi Suomeen ja osallistui vuoden 1918 sotatapahtumiin puolustusvoimien ylipäällikkönä. Hän johti Suomen joukkoja talvi- ja jatkosodan aikana ja oli Suomen tasavallan kuudes presidentti 1944-46.Mannerheim kirjoitti muistelmansa tuodakseen esille elämänsä varhaisempia, tuntemattomiksi jääneitä vaiheita. Häntä oli myös pyydetty kertomaan näkemyksensä vuoden 1918 tapahtumista. Tarkoituksena oli lisäksi muistuttaa länsimaita Suomen hankalasta asemasta toisen maailmansodan aikana. Muistelmat julkaistiin lopulta postuumisti avustajien täydentäminä vuosina 1951-52.

Korkeajännitys: 4 rajua sotaseikkailua

Korkeajännitys: 4 rajua sotaseikkailua

Korkeajännitys: 4 rajua sotaseikkailua

Korkeajännitys: 4 rajua sotaseikkailua