Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Marius Max af Schultén oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija. Af Schultén työskenteli paitsi itsenäisenä arkkitehtina myös monien Suomen tunnetuimpien arkkitehtien avustajana. Taidegraafikkona hän kuvasi töissään rakennuksia ja kaupunkiympäristöjä. Hänet tunnetaan myös aktiivisena arkkitehtuurikeskustelijana. WikipediaSyntyi: 21. joulukuuta 1890Kuoli: 30. tammikuuta 1978

Marius Max af Schultén oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija. Af Schultén työskenteli paitsi itsenäisenä arkkitehtina myös monien Suomen tunnetuimpien arkkitehtien avustajana. Taidegraafikkona hän kuvasi töissään rakennuksia ja kaupunkiympäristöjä. Hänet tunnetaan myös aktiivisena arkkitehtuurikeskustelijana. WikipediaSyntyi: 21. joulukuuta 1890Kuoli: 30. tammikuuta 1978

Marius Max af Schultén oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija. Af Schultén työskenteli paitsi itsenäisenä arkkitehtina myös monien Suomen tunnetuimpien arkkitehtien avustajana. Taidegraafikkona hän kuvasi töissään rakennuksia ja kaupunkiympäristöjä. Hänet tunnetaan myös aktiivisena arkkitehtuurikeskustelijana. WikipediaSyntyi: 21. joulukuuta 1890Kuoli: 30. tammikuuta 1978

Ultra on suomalainen rajatietoa käsittelevä aikakauslehti. Kuukausittain ilmestyvän lehden perustaja ja päätoimittaja vuosina 1972–2009 oli tunnettu ufologi Tapani Kuningas. Lehden kustantaja on Kustannus Oy Rajatieto, joka toimittaa lehteä omissa toimitiloissaan Kuhmoisissa Kylämän kylässä. Lehti perustettiin vuonna 1972 nimellä Ufoaika ja nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1974.Ultra käsittelee rajatiedon ja paranormaalien ilmiöiden eri osa-alueita ja on ollut mukana myös alan tapahtumissa ja messuilla. Lehdellä on 50 avustajaa eri maissa.

Ultra on suomalainen rajatietoa käsittelevä aikakauslehti. Kuukausittain ilmestyvän lehden perustaja ja päätoimittaja vuosina 1972–2009 oli tunnettu ufologi Tapani Kuningas. Lehden kustantaja on Kustannus Oy Rajatieto, joka toimittaa lehteä omissa toimitiloissaan Kuhmoisissa Kylämän kylässä. Lehti perustettiin vuonna 1972 nimellä Ufoaika ja nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1974.Ultra käsittelee rajatiedon ja paranormaalien ilmiöiden eri osa-alueita ja on ollut mukana myös alan tapahtumissa ja messuilla. Lehdellä on 50 avustajaa eri maissa.

11 x 18 cm, ex Frans Evald Jernberg. Frans Evald Jernberg (4. lokakuuta 1833 Taivassalo – 31. toukokuuta 1897 Tampere[1]) oli suomalainen opettaja ja sanomalehden toimittaja.Jernbergin vanhemmat olivat Jalasjärven kappalainen Gustaf Jernberg ja Fredrika Nordlund. Hän kävi Rauman ala-alkeiskolun, Turun yläalkeiskoulun ja lukion ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1852. Jernberg opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1858 ja maisteriksi vuonna 1860.[1]Jernberg työskenteli Turun ala-alkeiskoulun opettajana vuonna 1859 sekä Tampereen yläalkeiskoulun, reaalikoulun ja reaalilyseon latinan, suomen, ruotsin ja saksan opettajana vuosina 1860–1890. Hän oli myös yksi Tampereen yksityisen ruotsalaisen tyttökoulun perustajista ja sen kieltenopettaja vuodesta 1862. Jernberg toimi Tampereen kansakoulujen tarkastajana vuodesta 1877 ja siirtyi virkaan vakinaisesti vuonna 1890.[1]Fennomaaneihin kuulunut[2] Jernberg työskenteli Tampereen ensimmäisen sanomalehden Tampereen Sanomien toimittajana vuosina 1866–1870 toimien samalla myös lehtensä sensorina. Hän jatkoi lehden avustajana koko 1870-luvun ajan.[3] Jernberg oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen sen perustamisesta vuonna 1874 aina kuolemaansa saakka ja toimi useiden vuosien ajan valtuuston puheenjohtajana. Hänellä oli myös lukuisia muita luottamustehtäviä.[2]

Ultra on suomalainen rajatietoa käsittelevä aikakauslehti. Kuukausittain ilmestyvän lehden perustaja ja päätoimittaja vuosina 1972–2009 oli tunnettu ufologi Tapani Kuningas. Lehden kustantaja on Kustannus Oy Rajatieto, joka toimittaa lehteä omissa toimitiloissaan Kuhmoisissa Kylämän kylässä. Lehti perustettiin vuonna 1972 nimellä Ufoaika ja nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1974.Ultra käsittelee rajatiedon ja paranormaalien ilmiöiden eri osa-alueita ja on ollut mukana myös alan tapahtumissa ja messuilla. Lehdellä on 50 avustajaa eri maissa.

Marius Max af Schultén oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija. Af Schultén työskenteli paitsi itsenäisenä arkkitehtina myös monien Suomen tunnetuimpien arkkitehtien avustajana. Taidegraafikkona hän kuvasi töissään rakennuksia ja kaupunkiympäristöjä. Hänet tunnetaan myös aktiivisena arkkitehtuurikeskustelijana. WikipediaSyntyi: 21. joulukuuta 1890Kuoli: 30. tammikuuta 1978

5000 år egyptisk konstEtukansiNationalmuseum, 1961 - 165 sivuaQR code for 5000 år egyptisk konstOtsikko 5000 år egyptisk konstNumero 265 / Nationalmusei utställningskatalog, Nationalmuseum StockholmAvustaja NationalmuseumKustantaja Nationalmuseum, 1961Pituus 165 sivua

Muu(t) tekijä(t): Lauri Sivonen, Vesa Karvinen

Asiasanat: murha, politiikka, kaupungit, ystävyys, vakoilu, turvallisuuspalvelut, rikoskirjallisuus, agentit, valtiovierailut, viihdekirjallisuus, esikoisteokset, avustajat, valtiorikokset, ulkoministerit

Muu(t) tekijä(t): Anu NiromaAlkuteos: The Associate

Muu(t) tekijä(t): Maikki SoroAlkuteos: Hitler's piano playerAsiasanat: ideologiat, ystävyys, poliittiset johtajat, kansallissosialismi

Liikemies Christopher Turin murhataan kotinsa edustalla Narvavägenillä Tukholmassa. Tapausta tutkimaan määrätään edustusvaimosta syyttäjän toimistoon palannut 55-vuotias Marianne Jidhoff ja kokenut rikoskomisario Torsten Ehn. Tiimiin liittyy rikostekninen avustaja Augustin Madrid, lahjakas nuori mies, jonka arvo osoittautuu luultua suuremmaksi. Kuolemantapaus Tukholman yläluokassa ei jää viimeiseksi. Murhat kytkeytyvät salaiseen järjestöön, johon on pääsy vain niillä, jotka ovat valmiit maksamaan fantasioistaan pitkän pennin.Marianne Jidhoff on palannut töihin syyttäjän toimistoon miehensä kuoleman jälkeen. Hans Larson, Tukholman oikeuskansleri, oli uskollinen oikeuslaitokselle mutta ei niinkään vaimolleen. Siitä huolimatta Marianne seisoi hänen vierellään loppuun saakka. Yksi tappava syrjähyppy on vahva kertomus, jonka persoonallinen ja viisas päähenkilö on harvinaisuus rikosromaanien saralla. Seuraava Marianne Jidhoff -dekkari Toinen toista pahempi, ilmestyy syksyllä 2016.

Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Ortodoksinen kirkko (udkf 281.9)Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset (ykl 72.24)Ortodoksinen kirkko (ykl 28.2)Aiheet 1809-1917 ortodoksinen kirkko kirkkorakennukset arkkitehtuuri kirkolliset esineet kasarmit varuskunnat sotaväki sotilaat autonomian aika

Asiasanat: kirkon nuorisotyö

Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Ortodoksinen kirkko (udkf 281.9)Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset (ykl 72.24)Ortodoksinen kirkko (ykl 28.2)Aiheet 1809-1917 ortodoksinen kirkko kirkkorakennukset arkkitehtuuri kirkolliset esineet kasarmit varuskunnat sotaväki sotilaat autonomian aika