Kirja sisältää parhaat kertomukset kokoelmista Saarelaiskuvia I - II. ja Penna Merikauhu; Elenius julkaisi ne 1920-luvulla toimittuaan 19 vuotta Suursaaren opettajana. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 21 cm.

Alkuteos: Nya hyss av Emil i Lönneberga

Muu(t) tekijä(t): Ari Ahola, Larry EngelmannAlkuteos: Feather in the storm

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Muu(t) tekijä(t): Emilia NumminenSarja: TrollzAlkuteos: Magic of the five

Kortin julkaissut Metsäkansan rukoushuone yhdisys.

Muu(t) tekijä(t): Pirjo TuominenAsiasanat: Emil Wikström

Muu(t) tekijä(t): J. A. Hollo

Yhden yön muisto Helsingissä kesältä vuodelta1909. Sarjakuvateoksessa historiallinen Helsinki herää henkiin kuin elävä maalaus. Tarkka ajankuva ja arkkitehtuuri luovat taustan Emilin ja Sofin rakkaustarinalle. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 21 cm.

Muu(t) tekijä(t): Ossi LehtiöAlkuteos: Au bonheur des dames

Asiasanat: parisuhde, tunteet, rakkaus, rakkaussuhde, aivot, rakastuminen, biopsykologia, biokemia, eroaminen, eroaminen (ihmissuhteet), parinvalinta

Muu(t) tekijä(t): Laine Järventaus-AavMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Emily's quest

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

PerheKirjaIsoäiti , 1878-1949Otava 1942.Ulkoasu 215, [1] sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Otava 1942.Lisätiedot IsoäitiKatri BergholmHenkilötiedotSyntynyt 27. joulukuuta 1878HelsinkiKuollut 7. huhtikuuta 1949HelsinkiKansalaisuus suomalainenAmmatti kirjailija, suomentajaKirjailijaSalanimi isoäitiTuotannon kieli suomiMuuta tietoaSuomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtajaKatri Bergholm, os. Ignatius (27. joulukuuta 1878 Helsinki[1] – 7. huhtikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kirjailija joka oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja.Katri Bergholmin vanhemmat olivat Suomen tilastollisen keskusviraston johtaja, senaattori Karl Emil Ferdinand Ignatius (1837–1909) ja Amanda Kristina Bergman (1841–1921). Hän oli naimisissa vuodesta 1900 filosofian tohtori, professori Axel Herman Bergholmin kanssa.[1] Tohtori Bergholm toimi eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana.Bergholm toimi 1917–1918 vangittujen ja karkotettujen avustustoimikunnan puheenjohtajana.[1] Vuonna 1918 hän teki aloitteen sotilaskotien perustamisesta ja ensimmäinen sotilaskoti avattiinkin tammikuussa 1919. Bergholm toimi sitten Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajana 1921–1937. Bergholm toimi myös Mannerheimin lastensuojeluliiton varapuheenjohtajana vuodesta 1928. Bergholm piti 1930- ja 1940-luvulla Isoäidin kirjeenvaihto-nimistä suosittua palstaa Kotiliesi-lehdessä.Hänelle myönnettiin mm. Vapaudenristin 1 lk m.k., VR 2 ja VR 3 sekä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Punaisen Ristin ansioristit. Suomen Sotilaskotiliitto lyötti vuonna 1948 Essi Renwallin suunnitteleman "Katri Bergholm mitalin, joka voidaan myöntää sotilaskotityössä erityisesti ansioituneille henkilöille.