Muu(t) tekijä(t): Helge Sandøy, Jan-Ola ÖstmanSarja: Moderne importord i språka i Norden 2Asiasanat: muutos, kielihistoria, kielipolitiikka, lainasanat, kieli ja kielet, språk, förändring, lånord, språkhistoria, språkpolitik

Asiasanat: lapsuus, matkat, sairaat, mielenterveyshäiriöt, traumat, tyttäret, isät, muistot, sukupolvet, pelko, katoaminen, mania

Muu(t) tekijä(t): Lauri Lehtinen, Ursula MuhrMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Sturm auf der OsterinselAsiasanat: paksulehtiset kirjat, kovalehtiset kirjat

Alkuteos: Kak zakalalas' stal'

iime vuosikymmeninä on kirjoitettu vain vähän merkittäviä kirjoja Venäjän turvallisuuspalvelusta. Nyt venäläiset tutkivat journalistit Andrei Soldatov ja Irina Borogan täyttävät tämän aukon vakuuttavasti. He eivät esitä yhtään väitettä, jota ei ole dokumentoitu, eivätkä ainoatakaan näkemystä, joka ei perustu tosiasioihin. Kirjassa käydään läpi Venäjän turvallisuuspalvelun, pahamaineisen Tsekan seuraajan KGB:n heikentyminen ja uusi nousu FSB:nä. Neuvostoliiton hajotessa oligarkit onnistuivat riisumaan vallan salaiselta poliisilta, mutta he tekivät pahan virheen valitessaan Putinin maan johtoon. Hän tuli Pietarin KGB:stä ja alkoi rakentaa FSB:stä määrätietoisesti ennennäkemätöntä valtakeskittymää. Työ taitaa olla kesken, kun mies haluaa palata presidentiksi. Kreml on käyttänyt FSB:tä pelotellakseen oppositiota, karkottaakseen tai vaientaakseen rahamiehet, vahvistaakseen valtion valtaa ja murhatakseen ulkomaisissa operaatioissa vastustajiaan. Samalla FSB on ottanut lupaa kysymättä itselleen niin poliittista kuin taloudellistakin valtaa. FSB ei kuitenkaan ole erehtymätön vaan on useissa yhteyksissä toheloinut ruhtinaallisesti operaatioissaan, kuten tunnetut Beslanin ja Nord-Ostin piiritykset karusti kertovat. Venäjällä pidetään keväällä 2012 presidentinvaalit. Niiden ohjailu on yksi FSB:n tehtävistä.

21 x 30 cm.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: huumori, sarkasmi

Asiasanat: lastenkirjallisuus, helppolukuiset kirjat, tavukirjat

Muu(t) tekijä(t): Allan Hofgren

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.