Sarja: Suuri suomalainen kirjakerho 8

Muu(t) tekijä(t): Martti Simojoki

Muu(t) tekijä(t): Kaj Kalin, Eeva Viljanen ym.Sarja: Taideteollisuusmuseon julkaisu no 21Asiasanat: muotoilu, taideteollisuus, teollinen muotoilu

Muu(t) tekijä(t): Pertti Polsa, Markku Haapio

Asiasanat: hiihto, laskettelu, mäenlasku

Sarja: Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Annales academiæ scientiarum Fennicæ Sarja - Ser. B Nide - Tom. 149

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Julkaisuja / Turun yliopisto. Poliittinen historia. F 4Asiasanat: historia, autonomian aika, sortovuodet, hallitsijat, autonoma tiden, regenter, ofärdsåren

Merkinnät: exlibris: Paavo Kallio

Merkinnät: exlibris: Paavo Kallio

Merkinnät: exlibris: Paavo Kallio

Tämä runsaan sadan laulun valikoima luo kuvan siitä, millaisia lauluja Lönnrotin lähipiiri lauloi,mitä hän itse osasi ja millaisia lauluja hän toivoi suomalaisten oppivan. Laulut kertovat myösopiskeluvuosista, jolloin punssimaljojen ääressä laulettiin Bellmania ja muita iloisia seuralauluja.

Ilmari Tapio Kaitaharju (18. kesäkuuta 1923 Hamina – 28. tammikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja henkiparantaja.Kaitaharju lähti vapaaehtoisena jatkosotaan vuonna 1941 ja hän pääsi ylioppilaaksi sodan aikana 1942. Kaitaharju haavoittui polveen sodan loppuvaiheissa 1944 ja sodan jälkeen hän asettui asumaan Kouvolaan. Hän oli valtion rautateiden palveluksessa ja toimi viimeksi liikennetarkastajana. Eläkkeelle jäätyään Kaitaharju muutti vaimonsa Ailin kanssa Helsingin Munkkiniemeen.Kaitaharju aloitti kirjallisen uransa kirjoittamalla pakinoita Kouvolan Sanomiin nimimerkillä Antinpoika. Omia kirjoja hän alkoi julkaista 1970-luvulta alkaen. Kaitaharju käsitteli kirjoissaan muun muassa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä rajatietoon liittyviä aiheita. Keskeisiä aiheita olivat yhteys henkimaailmaan ja luonnonhenkiin. Kaitaharju toimi henki- ja kaukoparantajana.Asiasanat: esihistoria, suomalaiset, alkuperä, suomalais-ugrilaiset kansat

Muu(t) tekijä(t): Juri Kokkonen, Lars PetterssonAsiasanat: näyttelyjulkaisut, arkkitehtuuri, kirkkorakennukset, puukirkot

Yrjö Henrik Kallinen (15. kesäkuuta 1886 Oulujoki – 1. tammikuuta 1976 Helsinki) oli osuustoimintaliikkeessä ja kansanvalistustyössä uransa luonut suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhanaatteen puolestapuhujana Suomessa, mutta toimi myös Suomen puolustusministerinä vuosina 1946–1948. Kallinen toimi vuosikymmenien ajan osuuskauppaliikkeen valistustyöntekijänä ja hänet muistetaan sytyttävänä puhujana. Hän oli kiinnostunut itämaisesta filosofiasta ja teosofiasta. Itseoppinut Kallinen sai opetusneuvoksen arvonimen vuonna 1957.Sarja: Legenda jo eläessään

Asiasanat: matkaoppaat

Sarja: Jyväskylä studies in humanities 111Asiasanat: journalismi, sanomalehdet, genret, artikkelit (julkaisut)