Asiasanat: historia, järjestöhistoriikit, kaupan järjestöt, historiikit, vähittäiskauppa, kauppiaat, organisationshistoriker, historiker (verk), handelsmän, detaljhandel, handelns organisationer

Muu(t) tekijä(t): Mauno Laakso

Sarja: Pussihousut III

Sarja: Pussihousut 3

Muu(t) tekijä(t): Antero Korhonen, Johannes TurunenAsiasanat: historia, henkilöhistoria, urheilijat, urheilukilpailut, kilpaurheilu, hiihto, hiihtäjät

Sarja: Stjärntriologin 3Asiasanat: piiritys, henkiinjääminen, pako, överlevnad, uhat, flykt, hot

Muu(t) tekijä(t): Outi WalliSarja: Ritari Retee 2Alkuteos: Une aventure d evanhouy le siège

Asiasanat: pohjoismainen yhteistyö, aluepolitiikka, ystävyysseurat, Regionalpolitik, nordiskt samarbete, kehitysalueet, vänskapsföreningar, utvecklingsområden

Muu(t) tekijä(t): Markku Nieminen

10 x 21 cm.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Asiasanat: järjestöhistoriikit, eläkeläiset

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.