Asiasanat: maanpuolustus, puolustuspolitiikka, yhteistyö, sotilaallinen yhteistyö

Lysande bröder = Pariisin veljetKirjaHenkilö Sillanpää, Kari J., 1939- ; Kosonen, Leo ; Yhteisö Syraks-OrdenSyraks-Orden 1979Genre järjestöhistoriikitUlkoasu 95 sivua : kuvitettu ; 24 cmKieli suomiruotsiAlkuteoksen kieli suomiruotsiJulkaistu [Hki] : Syraks-Orden 1979Luokitus udk 363/367udk 061.22(091)Taiteen alalla toimivat ja heidän toimintansa. Taiteen ammatit (udk 7.07)Aiheet Syyrakin veljeskunta.Artists → Finland.Artists → France → Paris.Artists → Sweden.taideyhdistyksethenkilöhistoriataiteilijatSuomiVÄHEMMÄN Valmistaja (Espoo : Weilin + Göös)Lisätiedot Kari J. Sillanpää ; [den svenskspråkiga spaltens övers.: Johan Standertskjöld ; valokuvat...: Leo Kosonen]ISBN 951-99217-7-X sidottuKontrolloimaton nimeke Pariisin veljet

Asiasanat: vauvat, selviytyminen, traumat, leikki, kylät, perheväkivalta, pahoinpitely, sijaisvanhemmat, lähiöt, pelko, isättömyys, julmuus, veljet, psykologiset romaanit, lapsikertomukset, perheromaanit

Sarja: SevenAsiasanat: klassikot

Muu(t) tekijä(t): Juha EerolainenSarja: Filo 4Asiasanat: filosofia

Ohjelmassa mm. Kiven Seitsemän veljeksen keskusteluja.

Asiasanat: järjestöhistoriikit, sotainvalidit

Ab Viléns Fabriker – Vilénin Tehtaat Oy 1907-1965Liikkeen perustivat vuonna 1907 konsuli Albert Vilén ja johtaja Artur Vilén toiminimellä Veljekset Vilén. Artur Vilén kuitenkin erosi yhtiöstä vuonna 1910 ja konsuli Albert Vilén jatkoi toimintaa samalla nimellä. Vuonna 1925 Albert Vilén otti osakkaiksi poikansa Albert, Harald ja Herbert Vilénin. Osakeyhtiö Ab Viléns Fabriker – Vilénin Tehtaat Oy perustettiin vuonna 1928. Bröder Vilén toiminimi säilyi kuitenkin rinnalla kiinteistöyhtiönä.Yhtiöön kuului monia pieniä yrityksiä teollisuuden eri aloilta, mm. metallituotetehdas, neulatehdas, konepaja ja korkkitehdas. Tuotettiin peltirasioita, metallilankoja, neuloja, korkkeja ym. rautakauppatuotteita. Vuonna 1934 avattiin Helsingissä myyntikonttori. Uusi metallituotetehdas rakennettiin vuonna 1937 ja korkkieristyslevytehdas vuonna 1940 Masabyhyn (menetettiin Porkkalan luovutuksessa). Masabystä Turkuun siirretty korkkieristyslevytehdas siirrettiin edelleen vuonna 1950 Naantaliin. 1950-luvulla yhtiössä ponnisteltiin kovasti yrityksen laajentamiseksi, kunnes Oy G.W. Sohlberg Ab osti yhtiön vuoden 1960 alussa. Toiminta jatkui entiseen tapaan, paitsi että rasiaosaston koneet siirrettiin GWS:n Turun tehtaalle. Vilénin Tehtaat Oy:n toiminta päättyi 31.3.1965.

Ab Viléns Fabriker – Vilénin Tehtaat Oy 1907-1965Liikkeen perustivat vuonna 1907 konsuli Albert Vilén ja johtaja Artur Vilén toiminimellä Veljekset Vilén. Artur Vilén kuitenkin erosi yhtiöstä vuonna 1910 ja konsuli Albert Vilén jatkoi toimintaa samalla nimellä. Vuonna 1925 Albert Vilén otti osakkaiksi poikansa Albert, Harald ja Herbert Vilénin. Osakeyhtiö Ab Viléns Fabriker – Vilénin Tehtaat Oy perustettiin vuonna 1928. Bröder Vilén toiminimi säilyi kuitenkin rinnalla kiinteistöyhtiönä.Yhtiöön kuului monia pieniä yrityksiä teollisuuden eri aloilta, mm. metallituotetehdas, neulatehdas, konepaja ja korkkitehdas. Tuotettiin peltirasioita, metallilankoja, neuloja, korkkeja ym. rautakauppatuotteita. Vuonna 1934 avattiin Helsingissä myyntikonttori. Uusi metallituotetehdas rakennettiin vuonna 1937 ja korkkieristyslevytehdas vuonna 1940 Masabyhyn (menetettiin Porkkalan luovutuksessa). Masabystä Turkuun siirretty korkkieristyslevytehdas siirrettiin edelleen vuonna 1950 Naantaliin. 1950-luvulla yhtiössä ponnisteltiin kovasti yrityksen laajentamiseksi, kunnes Oy G.W. Sohlberg Ab osti yhtiön vuoden 1960 alussa. Toiminta jatkui entiseen tapaan, paitsi että rasiaosaston koneet siirrettiin GWS:n Turun tehtaalle. Vilénin Tehtaat Oy:n toiminta päättyi 31.3.1965.

Elävä kuvaus sotavuosista Elävästi kirjoitettu ja hyvin taustoitettu ajankuva 30-luvun sivistysperheestä, joka hajoaa sodan pyörteisiin. Tekijä, perheen tytär Elina Hytönen, kuvaa omaa ja veljiensä lapsuutta evakossa, keskellä pommituksia ja sotalapsena Ruotsissa. Talvisodan syttyessä Elina Hytönen oli kolmevuotias. Kirjassa on runsaasti Toini Havun ja hänen miehensä Martti Ollikaisen kirjeenvaihtoa, josta välittyy autenttinen sodan tuntu. Myös muut perhepiiriin kuuluvat kirjoittivat paljon toisilleen. Kirja on myös mielenkiintoinen kuvaus Elinan äidin, Toini Havun, vaikeuksista luoda kulttuuritoimittajan uraa lapsiperheen äitinä ja keskellä sotaa. Myöhemmin Toini Havu tuli tunnetuksi kirjallisuuskriitikkona, joka teilaisi Helsingin Sanomissa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan.

Sarja: Paratiisi-pokkaritAsiasanat: elämäkerrat, kirjailijat, runoilijat

Asiasanat: klassikot