Asiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, henkilöhistoria, sotahistoria, upseerit, jääkärit, jääkäriliike, liikemiehet, Suomen sisällissota, lapuanliike

Alkuteos: Muistin kätköjen esiinmarssi.Asiasanat: henkilöhistoria, lääkärit, golfaajat

Asiasanat: kenraalit, marsalkat, merkkihenkilöt, generaler, bemärkta personer, marskalkar

Asiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, elämäkerrat

Divisioonan komentaja Kenraaliluutnantti Hersalon mustekynä allekirjoitus

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Sarja: Suuriruhtinaanmaa 1; Tammen isotekstisetAsiasanat: kenraalit, avioliitto, kartanot, historialliset romaanit, viihdekirjallisuus, isotekstiset kirjat

Merkinnät: ylivedetty omistajamerkintäSarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 829Asiasanat: kenraalit, elämäkerrat, upseerit, sotilaat

Proreerattu mm. Jukka Juusti on insinöörikenraaliluutnantti

Tämä teos on merkittävä historiallinen katsaus Suomen vapaussotaan kenraali Ernst Linderin näkökulmasta. Karttaliitteet tallella. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 20 cm

Kirjassa seurataan 1500-luvulta alkaen saksalaisen Agthe-suvun eri haaroja ja suvun levittäytymistä Viroon ja Venäjälle ja lopulta Suomeen. Kirjassa nivotaan Saksan, Baltian, Venäjän ja Suomen historiaa suvun jäsenten mielenkiintoisiin elämänvaiheisiin. Henkilögalleriasta löytyvät mm. säveltäjä Carl Christian Agthe, Napoleonia vastaan taistellut kenraalimajuri Georg Adam von Agthe, maailmankuulu oopperalaulajatar Aino Ackté ja professori Kalle Achté.Genre sukukirjatUlkoasu 432 sivua : kuvitettu, karttoja ; 26 cmTiivistelmän kieli ger rusJulkaisija Helsinki : [Suomen sukututkimusseura], 2008Sarja Suomen sukututkimusseuran julkaisuja, ISSN 0355-3175; 58.Suomen sukututkimusseuran julkaisuja, ISSN 0355-3175; 58Luokitus Sukututkimus. Genealogia. Vaakunatiede. Heraldiikka (udkf 929.5/.9)Sukukirjat. Sukutaulut (ykl 99.31)Aiheet Agthe → (suku) Achté → (suku) suvut historia Saksa Baltia Venäjä Suomi Eeva-Maija AchtéISBN 978-952-5130-13-3 sidottu952-5130-13-4 sidottu

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 829Asiasanat: kenraalit, elämäkerrat, upseerit, sotilaat

Merkinnät: exlibris: AhoAsiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, elämäkerrat

Muu(t) tekijä(t): Iiro (suom.) KuuranneAlkuteos: Göran Magnus Sprengtporten : förrädaren och patriotenAsiasanat: kenraalit, historia, elämäkerrat, upseerit

Asiasanat: kenraalit, sodanjohto, sotilasjohtajat, henkilösuhteet