Muu(t) tekijä(t): Tiina Jussila, Ritva Katajainen ym.Alkuteos: Feng ShuiAsiasanat: itämainen filosofia, sisustus, koti, rakennukset, asuinympäristö, fengshui, tila

Muu(t) tekijä(t): Jänis Louhivuori, Peter NyströmSarja: John Adderley 1Alkuteos: Det sista livetAsiasanat: selvittämättömät rikokset, agentit, kotiseutu, katoaminen, menneisyys, salaisuudet, jälleentapaaminen, uusi henkilöllisyys

Muu(t) tekijä(t): Andrew Taylor, Riikka SukulaAsiasanat: ruokavaliot, kasvisravinto, kasvisruoat, raaka-aineet

Sarja: Nea Guttorm -sarja 2. osaAsiasanat: kaupungit, harrastajateatterit, kotiseutu, poliisitutkinta, etsintä, työtoverit, poliisit, kadonneet, pojat (perheenjäsenet), löydöt, ruumiit, paluu

Asiasanat: musiikki, romantiikka, lavatanssit, maaseutu, nostalgia, 1970-luku, kotimainen kaunokirjallisuus, laulaja, iskelmä

Muu(t) tekijä(t): Robert S. PolsterAsiasanat: jooga

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)Alkuteos: Apfel, Baum und Eierschale

Muu(t) tekijä(t): K. V. Hurmerinta, Eveliina Ala-Kulju ym.

Talvisota, Kotirintama, Sota-ajan viihde, Jakosota

Asiasanat: kuvateokset, kotiseutukuvaukset, lapsuus, kylät, muistot, asukkaat, maaseutu, arki, landsbygd, bildverk, barndom, byar, hembygdsskildringar, minnen, vardag, invånare

Muu(t) tekijä(t): Viljo HolopainenAsiasanat: historia, kotiseutuoppi

Muu(t) tekijä(t): Maija StenmanSarja: [Puutarhaliiton julkaisuja] 352; Kotipuutarha-lehden opassarja 352Asiasanat: pihat, puutarhanhoito, puutarhakasvit, kasvit, puutarhat, koristekasvit, pihasuunnittelu, kivi, suunnittelu, puut, perennat, pensaat, vihersuunnittelu, köynnöskasvit, kiveys