22 x 30 cm.

Ortodoksisten seurakuntien väestörekisterikirjat sukututkimuksen lähteinä, köyhäinhoito ja tilaton väestö 1700-luvulla, mistä torpparit tulivat, perinnölliset taudit ja sukututkimus, savolaisten liikkuvuus 1600-luvulla, epidemioista, väestötapahtumista ja kuolinsyistä

21 x 30 cm.

25 x 31 cm. Mannerheimini SAKO-kivääri, Kuka oli Läskikapinan johtaja Janne Myyryläinen eli Jahvetti Moilanen?, Etulinjan tukikohdassa, Jakon Stelajew, ym.

12 x 17 cm.

Suomen väestönsuojelujärjestö 1927-1977

Väestö Suomen sodasta itsenäisyyden ajan alkuun. Mäntsälän elinkeinoelämä autonomian aikana. Mäntsälän seurakunnan, hallinnon ja yhteiskuntaelämän historia autonomian ajalla vuosina 1809-1917. Mäntsälän historia 2.

.

Muu(t) tekijä(t): Urho Kiukas, Usko Sakari Haahti ym.Merkinnät: omistajamerkintä

Kansanhuolto on valtion järjestämää toimintaa, jolla pyritään turvaamaan kansan toimeentulo poikkeusoloissa sääntelemällä talouselämää ja työvoiman käyttöä. Itsenäistyvässä Suomessa vuoden 1917 lopulla puhuttiin kansanhuollosta ”nälän organisointina”. Toisen maailmansodan aikana ja muutamia vuosia sen jälkeenkin Suomessa toimi virallista kansanhuoltoa varten kansanhuoltoministeriö. Ministeriö perustettiin 20. syyskuuta 1939 ”käsittelemään asioita, jotka koskevat väestön toimeentulon ja maan talouselämän sekä taloudellisen puolustusvalmiuden turvaamista”. Kansanhuoltoministeriössä oli aluksi yksi ministeri, vuoden 1941 alusta lähtien kaksi – ajoittain kolmekin – ministeriä. Ministeriön toimialaan kuului lokakuussa 1939 julistetun, kaikkia 16–60-vuotiaita henkilöitä koskeneen yleisen työvelvollisuuden johto, kunnes tämä tehtävä siirrettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle vuoden 1941 alussa. Paikallistasolla kansanhuollosta vastasi 13 kansanhuoltopiiriä ja jokaisessa kunnassa ollut kansanhuoltolautakunta. Kansanhuoltoministeriössä oli vielä vuonna 1946 yli 800 työntekijää.[2] Piiri- ja paikallistaso mukaan lukien kansanhuollon palveluksessa oli tuolloin 7 000–8 000 virkailijaa, joiden välityksellä kulki vilkkaimmillaan noin 160 miljoonaa lomaketta vuosittain.Ministeriö lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, jolloin sen vielä jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken. Monissa kunnissa kansanhuoltolautakunnat toimivat vielä jonkin aikaa 1950-luvullakin. Vapaaehtoista kansalaisten huoltoa hoiti vuonna 1941 perustettu Suomen Huolto -järjestö.

Toimituskulut 4, 90 €. Three centuries of colonisation and livelyhoods in Lapland : seminar on Lapland's history. Sisältää mm: Pekka Sammallahti: Suomalaiset - saamelaiset + Samuli Onnela: Uudemman ajan väestöliikkeet + Samuli Aikio: Saamelaiset ja Lapin uudisasukkaat + Kyösti Julku: Lapin asutuksen tutkimus + Jouko Vahtola: Lapin talonpoikaisasutuksen kehitys 1600-luvun loppupuolelle asti + Mauno Hiltunen: Lapin asutusta koskevat säädökset Ruotsin vallan aikana + Lauri Jaatinen: Itsenäisyyden ajan asutuspolitikka Lappia muokkaamassa.

Suomen Valkonauhaliitto on valtakunnallinen v.1905 perustettu kristillis-yhteiskunnallinen ehkäisevää päihdetyötä tekevä naisjärjestö. Paikallinen toiminta aloitettiin Turussa jo vuonna 1896. Järjestön arvot perustuvat kristilliseen arvopohjaan. Valkonauhatyön tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, tukea ihmisiä erilaisissa ongelmatilanteissa ja kutsua toimintaan päihteettömyyden puolesta. Toiminnan kohderyhmänä on koko väestö, sekä naiset että miehet.Keskeisiä toimintamuotoja ovat perhetyö, apua tarvitsevien kanssa käytävät yksilökeskustelut ja hoidollinen ryhmätoiminta. Liitto julkaisee Valkonauha-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 1909.

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: väestönsuojelu, sodat, kansainväliset sopimukset, puolueettomuus, lääkintähuolto, miehitys, uhrit, sotavangit, aseelliset konfliktit