Alexander Paischeff ( 1894 Viipuri – 1941 ) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja taidegraafikko.Paischeff opiskeli aluksi syntymäkaupungissaan Viipurin taiteen ystävien piirustuskoulussa 1908–1912 sekä myöhemmin Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1912–1915. Paischeff kuvasi uransa alkuaikoina lähinnä eläimiä, erityisesti hevosia, mutta siirtyi myöhemmin maisemamaalauksiin, joita hän teki Helsingistä sekä kaupungin ympäristöstä. Akvarellien ja öljymaalausten lisäksi Paischeffin tuotanto käsittää grafiikkaa. Hän kuvitti erilaisia lehtiä ja kirjoja sekä teki myös postikortteja ja opetustauluja.Paischeff toimitti myös Suomen Taiteilijaseuran julkaiseman Kuvataiteilijamatrikkelin toisen laitoksen. Paischeffin puoliso oli vuodet 1917–1918 taidemaalari ja tekstiilitaiteilija Eva Anttila.

Puna-armeijan johto suunnitteli 1939-1944 useita operaatioita Suomea vastaan. Suunniteltiin rintaman siirtoa tai koko Suomen valtaamista. Oli hyökättävä Viipuriin, Helsinkiin tai Suomen länsirannikolle. Osa ajatuksista jäi kassakaappiin, osa otettiin käyttöön. Syksyllä 1939 ja kesällä 1941 voimassa olleilla "vastahyökkäyksillä" oli laajat tavoitteet. Myös keväällä 1944 neuvostomarsalkat painiskelivat kuumeisesti tulevan suurhyökkäyksen kimpussa ja pohtivat vaihtoehtoja Suomen armeijan lyömiseksi. Kaikki nämä suunnitelmat ovat edelleen salaisia, mutta parinkymmenen vuoden aikana niiden sisällöt ja suoritusideat ovat vähitellen paljastuneet. Sotahistorian professori Ohto Manninen tuo tämän tiedon nyt suomalaisten pohdittavaksi ja asettaa suunnitelmat laajempiin poliittisiin ja strategisiin yhteyksiinsä. Hän dokumentoi teoksessaan keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat. Ohto Manninen on toisen maailmansodan johtavia tuntijoita ja on tutkinut neuvostoarkistoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Hän on kirjoittanut tai toimittanut toistakymmentä Editan kustantamaa teosta, joista viimeisimpinä Kerttu Nuorteva - neuvostokaunotar vakoilujohtajana (2006) sekä Risto Rytin päiväkirjat (2006).

Muu(t) tekijä(t): Sari KarhulahtiAlkuteos: Three daughters of EveAsiasanat: ystävyys, ryöstö, skandaalit, elämänkaari, professorit, opiskelijat, muslimit, motiivit, muistot, opiskelijaelämä

Muu(t) tekijä(t): Ismo BjörnAsiasanat: ympäristöpolitiikka, luonnonvarat, hallinta, kylät, professorit, paikallisuus, maaseutu, ympäristösosiologia, paikallisyhteisöt, maaseutusosiologia, maaseutupolitiikka, ympäristökonfliktit

Muu(t) tekijä(t): Ilkka (suom.) RekiaroSarja: Bill Hodges & Holly GibneyAlkuteos: HollyAsiasanat: murha, sarjamurhaajat, äidit, tyttäret, yksinhuoltajat, professorit, katoaminen, salaisuudet, yksityisetsivät, pariskunnat

Muu(t) tekijä(t): Totti Tuhkanen, Keijo Virtanen ym.Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Julkaisuja / Turun yliopisto, historian laitos 28Asiasanat: kulttuurihistoria, historiantutkimus, lähdeaineisto, arkistot

Asiasanat: muistelmat, lääkärit, professorit, ihotautilääkärit

Tekijä toimi urallaan mm. Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorina. Hän oli kotoisin Ilomantsista.

Asiasanat: professorit, historiantutkijat, professorer, historiker (forskare)

Sarja: Bill Hodges & Holly Gibney 5Alkuteos: HollyAsiasanat: murha, sarjamurhaajat, äidit, tyttäret, yksinhuoltajat, professorit, katoaminen, salaisuudet, yksityisetsivät, pariskunnat

Asiasanat: päiväkirjat, professorit, historiantutkijat

Asiasanat: päiväkirjat, professorit, historiantutkijat

Asiasanat: päiväkirjat, professorit, historiantutkijat

Asiasanat: päiväkirjat, professorit, historiantutkijat

Mikko Oskar Oinonen (30. kesäkuuta 1883 Pielisjärvi – 30. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Oinonen opiskeli Taideteollisen Keskuskoulun iltakursseilla 1903 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1905-1907 sekä Pariisissa Académie Julianissa 1908-1910. Hän liittyi Septem-taitelijaryhmään tavattuaan taidemaalari Magnus Enckellin Pariisissa 1914. Oinonen toimi opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1930-1936 sekä Vapaassa taidekoulussa 1937 ja 1938. Oinonen sai professorin arvonimen 1953 ja hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.

Lauri Kalevi Ahlgrén (s. 4. syyskuuta 1929 Karkku) on suomalainen taidegraafikko, taidemaalari ja taidealan järjestövaikuttaja. Hän on tunnetuimpia informalismin edustajia Suomessa. Ahlgrénin värikkäät abstraktit litografiat muodostuvat selvärajaisista alueista ja liittyvät muotokieleltään sarjakuvamaailmaan.Ahlgrén toimi Taide-lehden päätoimittajana 1960-luvun lopulla ja osan 1970-luvusta. Hän oli taiteilijaprofessori vuosina 1980–1985. Ahlgrénille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969 ja professorin arvonimi vuonna 1997.

Asiasanat: muistelmat, professorit, metsänhoitajat, metsäteknologia, metsäntutkimus

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: professorit, historiantutkijat, työ, ajankuvaus

Sarja: Varovainen kapinallinen 3Asiasanat: tutkijat, yliopistot, professorit, yhteiskuntatieteet, sosiologia, memoarer, universitet, professorer, forskare, sociologi, samhällsvetenskaper

Asiasanat: liikuntakasvatus, kuntoliikunta, urheilijat, huippu-urheilu, kilpaurheilu, pesäpallo, liikuntakulttuuri, professorit, valmentajat, urheilujohtajat, edistäminen, urheiluhistoria, urheiluvaikuttajat