Merkinnät: omistajamerkintä & exlibris: Matti Leikola

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: kanaler, Saima kanal

Muu(t) tekijä(t): Irma Savolainen, Kaj DahlMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Kungsvägen från Åbo till ViborgAsiasanat: liikenne, tiet, Kuninkaantie

Lapsivangit: Hämeenlinna, Riihimäki, Lahti, Viipuri, Helsinki, Tammisaari, Tampere, Hamina, Lappeenranta, Kotka, Kuopio, Turku, Rautu, Sortavala, Soukanjoki, Seinäjoki ym.

Asiasanat: kouluhistoriikit, lukio, tyttökoulut

56s., Ilmestynyt 4.9.1965, sisällys mm. Gemini-lennot - vakoilijoitako?, Kain, Harri, Yrjö ja Marko Tapper vastaan Leuhunkosken voimalaitos(0,5s.), Turpiin tulee sanoo Pekka Tiilikainen: Suomi-Ruotsi maaottelu, Kaksi kuntaa samaa maata. Ilomantsi, Harjavalta (6s.), Miekka, Mannerheim ja Kekkonen: uusi Puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen, Muurien takainen Kiina 4. Shanghai. Jäykistyneiden ihmissuhteiden maa (3s.), Kysymyksiä niille jotka tietävät. Onko hallitus itseensä tyytyväinen? (3s.), Viipuri elää (8s.), Suuren vakoilujutun suomalainen musta pekka Reino Häyhänen (3,5s.), Henrikki Uitonniemi : Kiinalainen välihuomautus, sarjakuva Helmi ja Heikki

Viipurin pitäjän : Kaukola - Lavola - Palosilta - Rapattila - Rääsiä - Vatikivi - osa Ykspäätä

Jon Oscar Napoleon Esti (sukunimi aik. Tuuskas, 1. helmikuuta 1887 Uusikaupunki – 31. lokakuuta 1955 Pyhtää) oli suomalainen taidemaalari, lavastaja ja mainosmies.[1][2]Estin vanhemmat olivat lennätintarkastaja Johan Tuuskas (1849–1910) ja Johanna Sophia Grahn (1859–1944). Hän kävi koulua Uudessakaupungissa ja Loviisassa ja opiskeli sitten yksityisesti eri taiteilijoiden johdolla. Esti osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1911 ja 1914.[1][2]Esti toimi Helsingin Ruotsalaisen teatterin lavastajana 1905–1915. Hän oli erään elokuvayhtiön palveluksessa mainostaiteilijana 1935–1941 ja tämän jälkeen vapaana taiteilijana asuen Pyhtäällä, jossa hänellä oli oma ateljee Tuuskissa Munapirtin kylässä. Hän maalasi pääasiassa muotokuvia ja maisemia. Esti osallistui vuonna 1905 ns. Grafton-kivääreiden salakuljetukseen Suomessa ja ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi jääkärivärvärinä. Suomen sisällissodan aikana hän osallistui valkoisten joukoissa huhtikuussa 1918 Helsingin valtaukseen.[2]Esti oli naimisissa 1912–1920 Siiri Maria Kanervon kanssa ja 1925–1932 Irma Signhild Svenssonin kanssa. Molemmat liitot päättyivät avioeroon. Kolmannen kerran hän meni naimisiin 1938 Engla Rosalia Brandstacken kanssa.[2] wiki

Koko nimi: Avoin pohjakaava ja sen käyttöönotto Suomen kirjastoarkkitehtuurissa ennen vuotta 1940 : kuvaus kirjastorakentamisen kehityksestä, esimerkkeinä Tampereen ja Viipurin kaupunginkirjastot sekä Åbo akademin kirjastoSarja: Jyväskylä studies in the arts 32Asiasanat: arkkitehtuuri, väitöskirjat, kirjastorakennukset

Asiasanat: elämäkerrat, Viipuri

Muu(t) tekijä(t): Hannu VallasAsiasanat: kuvateokset, paikallishistoriat, luovutetut alueet

Merkinnät: omistajamerkintä

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 54Asiasanat: historia, karjalaiset, ylioppilaat, yliopistot, osakunnat

Asiasanat: Viipuri

Muu(t) tekijä(t): Emerik OlsoniMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.