Alkon historia alkaa vuodesta 1932, kun kieltolaki kumottiin ja yhtiö perustettiin. Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia.Alkon kuvallinen tunnusmerkki, eli liikemerkki on peräisin Viipurista, jossa kieltolain aikana toimi kenkätehtailija Alpo Kolehmainen. Hän oli muodostanut ALKO-lyhenteen nimensä alkukirjaimista, ja se komeili muun muassa tehtaan kenkien pohjissa. Kun Kolehmaisen yritys meni konkurssiin, tuotemerkki siirtyi Viipurin alkoholiliikkeen paikallisjohtajan Mikko Vilskan kautta Alkolle huhtikuussa 1932.

Alkon historia alkaa vuodesta 1932, kun kieltolaki kumottiin ja yhtiö perustettiin. Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia.Alkon kuvallinen tunnusmerkki, eli liikemerkki on peräisin Viipurista, jossa kieltolain aikana toimi kenkätehtailija Alpo Kolehmainen. Hän oli muodostanut ALKO-lyhenteen nimensä alkukirjaimista, ja se komeili muun muassa tehtaan kenkien pohjissa. Kun Kolehmaisen yritys meni konkurssiin, tuotemerkki siirtyi Viipurin alkoholiliikkeen paikallisjohtajan Mikko Vilskan kautta Alkolle huhtikuussa 1932.

Alkon historia alkaa vuodesta 1932, kun kieltolaki kumottiin ja yhtiö perustettiin. Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia.Alkon kuvallinen tunnusmerkki, eli liikemerkki on peräisin Viipurista, jossa kieltolain aikana toimi kenkätehtailija Alpo Kolehmainen. Hän oli muodostanut ALKO-lyhenteen nimensä alkukirjaimista, ja se komeili muun muassa tehtaan kenkien pohjissa. Kun Kolehmaisen yritys meni konkurssiin, tuotemerkki siirtyi Viipurin alkoholiliikkeen paikallisjohtajan Mikko Vilskan kautta Alkolle huhtikuussa 1932.

Sapo 324.

Sapo 324.

Suomen Huolto oli jatkosodan ja sitä seuranneiden pulavuosien aikana toiminut, vapaaehtoista kansalaisten huoltoa tehneiden järjestöjen keskuselin, jonka tarkoituksena oli taata avustustyön tasapuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Järjestön edeltäjä oli talvisodan jälkeen perustettu Suomen huollon komitea. Virallisesta kansanhuollosta vastasi kansanhuoltoministeriö.

Teos jaksottuu lukuihin yrityksen johtajien mukaan, joskin ensimmäinen vuosikymmen on otsikoitu Rakennusmestarien aika. Tuolloin Lemminkäinen oli rakennusmestarien apuyhtiö, joka toimitti tarvikkeita ja teki eristys- ja betonitöitä heidän talonrakennushankkeisiinsa. Tuuri kirjoittaa teoksessa myös Lemminkäisen historian nurjista puolista yrityksen varsinaisen kasvattajan Heikki Vilamon jälkeen. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 22 cm.

Historiikki juhlistaa 100-vuotista taivalta tekniikan koulutuksesta Suomessa. Se kattaa näiden alojen historian ja kehityksen höyrykoneiden aikakaudesta tietotekniikan nykyaikaan. Kirjassa tuodaan esiin suomalaisen teknillisen ja teknisen koulutuksen merkittäviä virstanpylväitä, saavutuksia ja panoksia yhteiskunnalle ja teollisuudelle. Kuvitettu. Dimensiot 26 ¤ 22 cm.

Teos esittelee eri aikakausien suomalaiset upseereina, pyykkäreinä, virkamiehinä, pappeina, insinööreinä, käsityöläisinä ja palvelijoina Pietarissa. Kirjoittaja tutkii pietarinsuomalaisten instituutioita, identiteettiä, kulttuuria ja sosiaalista ja taloudellista asemaa aina vallankumouksen aikaan asti. Sosiologinen skaala ulottuu hoveista suomalaiseen alamaailmaan. Kuvitettu. Dimensiot 24 ¤ 17 cm.

Muu(t) tekijä(t): Väinö TannerAlkuteos: Reflections on the revolution of our time

Muu(t) tekijä(t): Aarre Lauha, E. G. Gulin

Muu(t) tekijä(t): Ulla-Maija KulonenAsiasanat: vuosikirjat, kansatiede, suomalais-ugrilaiset kansat, kulttuurit, kausijulkaisut, udmurtit, komit, kielentutkimus, tiedelehdet

Muu(t) tekijä(t): Carl Grimberg

Merkinnät: exlibris: Yrjö S. Koskimies

Muu(t) tekijä(t): Louis SparreSarja: Kuvallinen Suomen historia vanhimmista ajoista nykyaikaan saakka Kolmas osaAsiasanat: historia, reformaation aika

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Muu(t) tekijä(t): Erkki RäikkönenMerkinnät: exlibris: J. MatistoAsiasanat: presidentit, aikakauslehdet

Muu(t) tekijä(t): Lasse LaaksonenMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Julkaisu / Museovirasto Rakennushistorian osasto n:o 9