Olin kannella kun myrsky nousi ja miehet alkoivat vähentää purjeita: oltiin siinä missä valtameren nousuvesi kohtasi itämereltä tulevat vedet ja lounaismyrskyn. Luulin meidän ajaneen koskeen keskellä merta, meri kuohui, ja vedestä nousi korkeita vesipatsaita joita tuuli kaatoi pitkin aaltoja. Pian leveitä vaahtovanoja kulkli selällä niinkuin kuninkaan valtateitä."

-uudistettu laitosa1

Väkevä kuvaus tuhoamisretkestä äärimmäisissä olosuhteissa tammikuussa 1942 Tammikuussa 1942 Päämaja haluaa selvittää, voidaanko Muurmannin rata katkaista ja pysäyttää amerikkalaisten sotatarvikkeiden kuljetukset Puna-armeijalle. Kaksi pataljoonaa lähetetään rikkomaan rataa ja tuhoamaan Maj Guban asema. Yli tuhat miestä ja 250 hevosta etenee majuri Majewskin johdolla toistasataa kilometriä läpi tiettömän, lumisen erämaan. Olosuhteet ovat ankarat, pakkanen kiristyy viiteenkymmeneen asteeseen. Tulia ei saa tehdä, yöt vietetään lumikuopissa. Paluumatkalla vahvimpienkin on jännitettävä voimansa äärimmilleen. "Viimeinen yö alkoi olla jo kestokyvyn rajoilla, rupesi näkymään näkyjä; minulla lenteli ihanan värisiä perhosia silmien edessä keskellä Vienan talvista korpea."

Kirjan on kuvittanut Rudolf Koivu.

DVD.t eivät ole mukana

15 x 21 cm.

Daughter of the Salpausselkä ridges. Kiitosteksti ja nimikirjoituksia etukannessa.

Aiheeseen kuuluva liite mukana.