2021:4 (n:o 326)- Kommunismin varjossa- Kimmo Huilla: Olavi Heliövaara toimi pappina vedenjakajalla Vapaussodan aikana- Antti Airila: Vapauden puolesta Huittisissa- Tapani Tikkala: Vapaussodan rintamamiesrykmenttiä koottiin talvisotaan – Teuvan Rintamamiesyhdistyksen vapaaehtoiset- Lasse Koskinen: Kiiskilän kartanoa pelastetaan parhaillaan Viipurissa Suomalaisomistaja Vapaussodan Rintamamiesten Liitto- Lasse Koskinen: Viipurin Markovilla oli puolustuslaitoksen koulutuskeskus Neuvostoliitossa tehtiin varhainen hyökkäyssuunnitelma- Veikko Leväniemi: Opettajani Lasse Saxell (1914-2001)- Mikko Uola: Saksalaisten kenttärata Hyrynsalmi-Kuusamo- Raimo Malkamäki: Majuri Paul Zorner – kuljetuskonelentäjästä yöhävittäjä-ässäksi- Kari Huhta: Saksan Panssarimuseo Munsterissa- Mikko Uola: Malmin lentokenttä historian eri vaiheissa- Vesa Määttä: Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka (arv. Heikki RoikoJokela: Kriisien värittämät vuodet. Kaarlo Juho Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka 1919-1925)- Jukka Knuuti: Sukuhistoriaksi laajeneva jääkäritarina (arv. Matti Kauppila: Ein trauriger Jägerleutnant Kalle Wilhelm Kauppila)- Leena Niemi: Norjan miehityksestä (arv. Maria Huhta: Hitlerin jäljillä ja pohjolan menneisyydessä. Meri on Norjan kohtalonkysymys)- Pertti Rampanen: Suomi suurvaltojen puristuksessa 1939-1940 (arv. Pekka Visuri & Eino Murtorinne: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 – Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä)- Miia-Susanna Koski: Lotta Svärdit – edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia- Kaija Vesala: Lottakanttiinin lumoa- Heinävesi 100 Perinnetyö ry yhdistyksen jäsenet: Paikallista perinnettä kasvomaskien takaa - Sirkka Ojala: Kevätretki Panssarimuseoon- Sirkka Ojala: Lotta-laulajaiset 13. kerran Hämeenlinnassa- Anneli Rinta-Knuuttila: In Memoriam – Maija Kitinoja 1917-2021- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n kevätkokous- Ylioppilaiden kunniakäynti sankarihaudoilla Kannuksessa 28.8.2021 (kuva)- Kunniakäynti Luvian sankarivainajien muistomerkillä 5.6.2021 (kuva)- Kalevi Sirén: Karjalan Prikaatin Kilta ry juhlisti yhdessä Kouvola Seuran kanssa merkkitapahtumia Keski-Suomen Rykmentti teki Kouvolasta tunnetun varuskuntapaikkakunnan 100 vuotta sitten- Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n johtoryhmän kokous 17.6.2021 Tottesundin kartanossa Vöyrin Maksamaalla (kuva)- Tapani Tikkala: Puolustusvoimain lippujuhlapäivä Seinäjoella Mannerheimin patsaalla- Jouko Fossi: Saariston Vapaajoukon muistomerkki paljastettiin Ahvenanmaan Vårdössä 17.6.2021- Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipin 75-vuotispäivän juhlalounas Tampereen Suomalaisella Klubilla 15.6.2021 (kuva)- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 29.6.2021- Tapani Tikkala: Etelä-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n 30-vuotisjuhla- Matti Latvala: On isät täällä taistelleet: Tykkimiehet paljastivat muistomerkkinsä Kiteellä - Vesa Määttä: Jatkosodan alkamisen 80-v muistojuhla Rautjärvellä 31.7.2021- Tapani Tikkala: Vänrikki Esko Paavilaisen sankarihautajaiset Vaasassa 31.7.2021- Tapani Tikkala: Lakeuksilta kohti Tamperetta perinneyhdistyksen kesäretki 7.8.2021- Paavo Mikkonen: Vapaussodan viimeisen taistelun muistolaatan paljastaminen Kouvolan Valkealan Jokelassa 12.8.2021- Sotakamreeri Teuvo Mahrbergin 80-vuotispäivän (5.7.2021) kunniaksi muotokuvan paljastus 5.8.2021 (kuva)- Tietokirjailija, dosentti Mikko Uolalle Vapaussodan Perinneliiton stipendin luovutus 2.8.2021 (kuva)- Markku Rauhalahti: Viron uudelleen itsenäistymistä juhlistettiin Tampereella 20.8.2021- Lasse Koskinen: Artjärven Sibelius-muistomerkin juhla siirrettiin

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

3. jääkäripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan perustaja ja komentaja oli jääkärikapteeni Eric Schauman. Pataljoona muodostettiin rintamalle lähdettäessä 1. ja 2. jääkäripataljoonan miehistä.Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Lempäälästä ja osin Tampereelta 13. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 14.–15. huhtikuuta 1918.

Merkinnät: omistajamerkintä

Muistelmateos jalkaväkirykmentti 11:n vaiheista Suomen itsenäisyystaistelussa talvena 1939-1940, sitä edeltäneen YH-kauden aikana sekä solmitun rauhankin päivinä

Merkinnät: omistajamerkintä

Mm: Kuhasalo, Repolan Kyöttinen, Porajärvi, Viipuri, Pälkjärvi, Aunuksenlinna, Solovetski, Petsamo, Konevitsa, Valamo, Lintula, Suojärvi, Suistamo, Salmi,

Asiasanat: kuvateokset, historia, paikallishistoriat (historiikit)

Sarja: Julkaisusarja / Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen laitos 3, Työpapereita nro 11Asiasanat: jatkosota, sotahistoria, taistelut

Vuokko Eskolinin onnellinen lapsuus sai dramaattisen käänteen, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939. Perhe oli sodan aikana hajallaan, äiti ja tytöt evakossa Hollolassa, Veikko-veli sotalapsena Ruotsissa ja isä suomalaisten upseerien autonkuljettajana Viipurissa. Ennensodan päättymistä Vuokon ollessa vasta 15-vuotias Elsa-äiti kuoli traagisesti struumaleikkauksen jälkeiseen keuhkokuumeeseen.Äidin varhainen poismeno opetti Vuokon itsenäiseksi. Hän ymmärsi, että jokaisen on tehtävä omat valintansa ja kuljettava itselleen sopivaa polkua. Luovuuden kutsu heräsi varhain ja oppikoulu jäi kesken. Vuokkopyrki Ateneumiin ollessaan vasta 16-vuotias. Vakava sairastuminenopiskeluaikana keskeytti keramiikan opinnot yli vuodeksi.