Romanttinen kotimainen Lääkärisarja, Kolmiopokkari 5/2018

**Luistavasti kerrottu ja hauskanpuoleisesti kokoonpantu pilailu pienen sisämaankaupungin postikonttorin vaiheilta. Tapahtumasarjassa on konttorin rationalisoinnilla ja monenlaisilla lemmensotkuilla keskeinen osuus**

Muu(t) tekijä(t): Marjaana Virta

Muu(t) tekijä(t): Ulla-Kaarina Jokinen, Elina SuomelaAlkuteos: La storia

Muu(t) tekijä(t): Don EngströmAlkuteos: Forlorn RiverAsiasanat: lännenkirjat, länkkärit

Muu(t) tekijä(t): Adolfo VeraAsiasanat: intiaanit, alkuperäiskansat, sadut, lastenkirjallisuus

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Komisario Koskinen 24

Muu(t) tekijä(t): Ulla-Kaarina JokinenAlkuteos: Le train de Venice

Toisen maailmansodan aikana Hitlerin Saksalla oli sotilaallista yhteistyötä useiden eri maiden kanssa. Rotuoppiensa vuoksi Hitler pani erityistä painoa germaanilähtöisten ja pohjoisten valtioiden vapaaehtoisliikkeille. Käsitykset Hitlerin Saksan luonteesta valtiosta sekä sodankäynnin tavasta ovat yli puolen vuosisadan kansainvälisessä tutkimuksessa vähitellen tarkentuneet ja saaneet uusia vivahduksia. Mauno Jokipiin teos seuraa usealta kannalta suomalaisen SS-pataljoonan vaiheita idän sodassa 1941-1943. Kirjassa on runsas, lähes kauttaaltaan ennen julkaisematon kuva-aineisto. Luokitus Sotataito. Sotatiede (udkf 355/359)Euroopan historia (udkf 940)Nykyaika (ykl 94.13)V. 1939-1945 (ykl 92.73)ykl 39.409Aiheet Waffen-SS. SS-pataljoona. SS-divisioona Wiking. sotilaallinen yhteistyö toinen maailmansota vapaaehtoiset joukko-osastot suomalaiset sotilaskoulutus lääkintähuolto sotahistoria historia Saksa SuomiISBN 951-746-335-9

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Avain Raamattuun -kirjakerho 11

Muu(t) tekijä(t): Tom JokinenAsiasanat: työelämä, työpaikat, työmarkkinat, työ, työnhaku, urasuunnittelu, työllistyminen, työhaastattelut, työnhakijat, hakemukset, ansioluettelot