Sarja: BonAsiasanat: historia, sotaveteraanit, suojeluskunnat, myytit, Suomen sisällissota, sisällissodat, propaganda, kansallinen identiteetti, historiankirjoitus, heimosodat, muistaminen, historiakulttuuri, voittajat

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 166Asiasanat: historia, sisäpolitiikka, poliittinen historia, suojeluskunnat, poliisi, väitöskirjat

Muu(t) tekijä(t): Hannes Raikkala

Asiasanat: historia, sotilaskoulutus, poliittinen historia, suojeluskunnat

Dekkari-tämän kirjan postimaksu 7,90€

Teos perustuu asiakirjalähteisiin 64188 venäläisen sotavangin kohtalosta Suomessa vuosina 1941–1944. Kirjassa kerrotaan, kuinka sotavankiasioiden hoito Suomessa järjestettiin, mikä oli suojeluskuntien rooli siinä, mihin ja miten vankileirejä perustettiin. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 14 cc

Merkinnät: omistajamerkintä

2021:3 (n:o 325)- Jatkosodan alkamisesta 80 vuotta- Mauri Paavilainen: Metsäpalokunnasta Suojeluskunnaksi Järjestyskunta Satakuntaan- Tapani Tikkala: Pohjanmaan tarkkuuslataamo Kiväärinpatruunoiden lataus 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Maanpuolustusta jatkettiin asekätkennällä Suojeluskuntapiirit toimivat toteuttajina, 2. osa – Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Tapani Tikkala: Vihannesrynnäkköön! Koululaisten vihannestalkoot 1941- Heikki Keisala: ”Kultaanen äitee” (Kreeta Latikka, sittemmin Keisala, Ville Keisala)- Raimo Malkamäki: Everstiluutnantti Wolfgang Thimmig – rintamalaivueessa alusta loppuun saakka- Lasse Koskinen: Salainen joukko-osasto H perustettiin suojaamaan Helsinkiä Jatkosodan lopussa varauduttiin maihinnousuun Etelä-Suomeen- Tapani Tikkala: Havunoksa – sotilaspoikaperinteen tunnus Sotilaspoikien Perinnekillan ja Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n merkit ja tunnukset- Lasse Koskinen: Martti Seppelin oli sotilaspoikana monessa mukana Nokian paperitehdas räjäytettävien listalla- Mikko Uola: Vapaussodan viestinviejät Erkki Enlund ja Alfred Wegelius- Jussi Niinistö: Puolustusvoimien kokeilutoimintaa (arv. Mikko Karjalainen (toim.): Puolustusvoimien kokeilutoimintaa vuosina 1918 – 1939)- Pertti Rampanen: Muurmannin suomalaisten tuho (arv. Tarja Lappalainen & Martti Turtola: Stalinin tappamat – Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö)- Pertti Rampanen: Stalinin näytösoikeudenkäynnit (arv. Antero Uitto ja Ossi Kamppinen: Stalinin lavastukset – Näytösoikeudenkäynnit 1936-1938)- Lasse Koskinen: Kokemuksia kuolemanleireistä selviytyneiltä (arv. Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz, Liisa Kovala: Stutthofin selviytyjät – suomalainen merimies kuolemanleirillä, Selma van de Perre: Nimeni on Selma – juutalaisen vastarintataistelijan muistelmat, Jack Fairweather: Mies joka murtautui Auschwitziin, Jean-Jacques Felstein: Auschwitzin naisorkesteri)- Lottajärjestö oli jäädä syntymättä Lotta Svärd 100- Matti Latvala: ”Suojeluskuntalainen” paljastettiin 1988: Patsas vapautti ilmapiiriä suomettuneisuuden kahleista- Vesa Määttä: Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –museon nimi säilyy- Markus Anaja: Muistolaatta Suojeluskuntain yliesikunnalle ja Lotta Svärd keskusjohtokunnalle- Helvi Walli: Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta-muistopuun istuttaminen Porissa 12.5.2021- Markku Rauhalahti: Timo Tulosmaa Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon kunniajäseneksi- Huhtikuun 12. päivänä 2021 103 vuotta Helsingin vapautuksesta seppellasku (kuva)- Virossa ja Aunuksessa kaatuneiden muistomerkin paljastuksesta Porissa 13.4.2021 tuli kuluneeksi 100 vuotta seppellasku (kuva)- Seppellasku Turun vapautumisen 103-vuotispäivänä 13.4.2021 (kuva)- Vapaussodan Imatran Seudun Perinneyhdistyksen seppellaskutilaisuus 14.4.1918 kaatuneen jääkärimajuri Armas Ståhlbergin haudalle (kuva)- Jorma Hautala: Uuteen kohtaan siirretyn Thulin-muistomerkin paljastaminen- Tapio Laine: Satakunnan vapautuksesta 103 vuotta- Vesa Määttä: Vapaudenuhrien muistoksi Frihetskrigets Södra Traditionsförening r.f. paljasti neljän suojeluskuntalaisen muistoksi laatan Porvoossa 19.4.2021 (kuvat)- Tapani Tikkala: Lakeudun maakuntamarssi 2021- Kunniakäynti Vapaudenpatsaalla Tampereen Hämeenpuistossa 14.5.2021 (kuva)- Jouko Fossi: Vapaussoturin hautamerkin kiinnitys 16.5.2021 Jouko Fossin isoisän hautakiveen Kankaanpään hautausmaalla (kuva)- Vapaussodan sankarihaudalla seppele 16.5.2021 Teuvalla (kuva)- Seppeleenlasku Vapaussodan muistomerkillä Porin kirkkopuistossa 16.5.2021 (kuva)- Vapaussodan Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n seppeleenlasku 16.5.2021 Oulun sankarihaudoilla (kuva)- Vesa Määttä: Kunnianosoitukset Helsingissä 16. toukokuuta (kuvat)- Pertti Rampanen: Vaiheen sillat? Nimiehdotus Mänttä-Vilppulassa- Seppellasku Mannerheimin patsaalle Tampereella 4.6.2021 (kuva)- Lasse Koskinen: Artjärven Sibelius-muistomerkin juhla siirrettiin

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Asiasanat: työväenliike, suojeluskunnat, oikeistoliikkeet, jääkäriliike, poliittiset liikkeet, vasemmistoliikkeet, punakaartit

2021:4 (n:o 326)- Kommunismin varjossa- Kimmo Huilla: Olavi Heliövaara toimi pappina vedenjakajalla Vapaussodan aikana- Antti Airila: Vapauden puolesta Huittisissa- Tapani Tikkala: Vapaussodan rintamamiesrykmenttiä koottiin talvisotaan – Teuvan Rintamamiesyhdistyksen vapaaehtoiset- Lasse Koskinen: Kiiskilän kartanoa pelastetaan parhaillaan Viipurissa Suomalaisomistaja Vapaussodan Rintamamiesten Liitto- Lasse Koskinen: Viipurin Markovilla oli puolustuslaitoksen koulutuskeskus Neuvostoliitossa tehtiin varhainen hyökkäyssuunnitelma- Veikko Leväniemi: Opettajani Lasse Saxell (1914-2001)- Mikko Uola: Saksalaisten kenttärata Hyrynsalmi-Kuusamo- Raimo Malkamäki: Majuri Paul Zorner – kuljetuskonelentäjästä yöhävittäjä-ässäksi- Kari Huhta: Saksan Panssarimuseo Munsterissa- Mikko Uola: Malmin lentokenttä historian eri vaiheissa- Vesa Määttä: Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka (arv. Heikki RoikoJokela: Kriisien värittämät vuodet. Kaarlo Juho Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka 1919-1925)- Jukka Knuuti: Sukuhistoriaksi laajeneva jääkäritarina (arv. Matti Kauppila: Ein trauriger Jägerleutnant Kalle Wilhelm Kauppila)- Leena Niemi: Norjan miehityksestä (arv. Maria Huhta: Hitlerin jäljillä ja pohjolan menneisyydessä. Meri on Norjan kohtalonkysymys)- Pertti Rampanen: Suomi suurvaltojen puristuksessa 1939-1940 (arv. Pekka Visuri & Eino Murtorinne: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 – Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä)- Miia-Susanna Koski: Lotta Svärdit – edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia- Kaija Vesala: Lottakanttiinin lumoa- Heinävesi 100 Perinnetyö ry yhdistyksen jäsenet: Paikallista perinnettä kasvomaskien takaa - Sirkka Ojala: Kevätretki Panssarimuseoon- Sirkka Ojala: Lotta-laulajaiset 13. kerran Hämeenlinnassa- Anneli Rinta-Knuuttila: In Memoriam – Maija Kitinoja 1917-2021- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n kevätkokous- Ylioppilaiden kunniakäynti sankarihaudoilla Kannuksessa 28.8.2021 (kuva)- Kunniakäynti Luvian sankarivainajien muistomerkillä 5.6.2021 (kuva)- Kalevi Sirén: Karjalan Prikaatin Kilta ry juhlisti yhdessä Kouvola Seuran kanssa merkkitapahtumia Keski-Suomen Rykmentti teki Kouvolasta tunnetun varuskuntapaikkakunnan 100 vuotta sitten- Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n johtoryhmän kokous 17.6.2021 Tottesundin kartanossa Vöyrin Maksamaalla (kuva)- Tapani Tikkala: Puolustusvoimain lippujuhlapäivä Seinäjoella Mannerheimin patsaalla- Jouko Fossi: Saariston Vapaajoukon muistomerkki paljastettiin Ahvenanmaan Vårdössä 17.6.2021- Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipin 75-vuotispäivän juhlalounas Tampereen Suomalaisella Klubilla 15.6.2021 (kuva)- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 29.6.2021- Tapani Tikkala: Etelä-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n 30-vuotisjuhla- Matti Latvala: On isät täällä taistelleet: Tykkimiehet paljastivat muistomerkkinsä Kiteellä - Vesa Määttä: Jatkosodan alkamisen 80-v muistojuhla Rautjärvellä 31.7.2021- Tapani Tikkala: Vänrikki Esko Paavilaisen sankarihautajaiset Vaasassa 31.7.2021- Tapani Tikkala: Lakeuksilta kohti Tamperetta perinneyhdistyksen kesäretki 7.8.2021- Paavo Mikkonen: Vapaussodan viimeisen taistelun muistolaatan paljastaminen Kouvolan Valkealan Jokelassa 12.8.2021- Sotakamreeri Teuvo Mahrbergin 80-vuotispäivän (5.7.2021) kunniaksi muotokuvan paljastus 5.8.2021 (kuva)- Tietokirjailija, dosentti Mikko Uolalle Vapaussodan Perinneliiton stipendin luovutus 2.8.2021 (kuva)- Markku Rauhalahti: Viron uudelleen itsenäistymistä juhlistettiin Tampereella 20.8.2021- Lasse Koskinen: Artjärven Sibelius-muistomerkin juhla siirrettiin

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Kustaa (Kyösti) Felix Wilkuna (4. toukokuuta 1879 Nivala – 12. joulukuuta 1922 Lapua) oli suomalainen kirjailija, valkoinen aktivisti, suojeluskuntaorganisaattori ja heimosoturi.

Muu(t) tekijä(t): Lassi Koponen, Mauno IkäheimonenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: maanpuolustus, suojeluskunnat, nuoret

2020:5 (n:o 322)- Kenraali Väinö Valven joulutervehdys- Kalervo Sipi: Vapaussodan Perinneliitto ry- Tapani Tikkala: Vuosi 2020 tulevaisuudelle- Vesa Määttä: Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 14. – 15.10.2020- Mikko Uola: Taustaa Tarton rauhalle- Paavo Mikkonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Kymen Lukolla (kuva)- Sirkka Ojala: Tarton rauha oli perusta vapaalle Suomelle (seminaari Sastamalassa 14.10.2020)- Raimo Junttila: Tarton rauhan muistotilaisuus Porissa- Markku Rauhalahti: Tarton rauhassa sinetöitiin Suomen itsenäisyys (seminaari Tampereella 15.10.2020)- Mikko Uola: Kun Vapaussodan Perinneliittoa perustettiin- Mikko Uola: ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan!”- Lasse Koskinen: Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka (Martti Häikiö: Hackzell - Karhunkaatajasta rauhantekijäksi)- Tapani Tikkala: Talvisodan sotasaalisnäyttely Sotamuseo, R. W. Palmroth ja Bure Litonius- Lasse Koskinen: Petsamon luostarin johtajamunkki joutui NKVD:n vangiksi (Elina Kahla: Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari)- Tapani Tikkala: Hevosen potku poisti luodin kädestä Otto Rantala Ylistaron Kainastolta- Seppo Posio: Vapaan isänmaan airut – suomenhevonen- Tauno Laine: Kokemukseni talvisodasta - Lasse Koskinen: Talvisodan päämajaa valmisteltiin viime tipassa Suomen tiedustelija Neuvostoliiton laivasaattueessa (Mikko Karjalainen: Mannerheimin päämaja - sodanajan johtoesikunta 1918-1944)- Lasse Koskinen: Suomalaisten sotilastietoja virtasi Moskovaan Jatkosodan tiedustelu-upseeri toimi vakoilijana (Seppo Konttinen – Kari Vitie: Kuolemaan tuomittu – vakoilija von Hellensin kohtalo)- Raimo Malkamäki: Eversti Werner Streib – yöhävittäjälennoston kehittäjä- Lasse Koskinen: Herman Göring kohosi lentäjästä natsijohtajaksi Ensimmäinen puoliso löytyi talvi-iltana Ruotsista, 1. osa (Heinrich Fraenkel – Roger Manvell: Herman Göring – nousu ja tuho, James Wyllie: Hakaristin rouvat – naiset kolmannen valtakunnan huipulla)- Mikko Uola: Raatteen tie: erilaisia muistomerkkejä- Jouni Koskela: Tampereen vankileiri 1918 (arv. Tuomas Hoppu: Toivon ja epätoivon aika – Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen)- Pertti Rampanen: Sissi-isku Mai Gubaan (arv. Toivo V. Narva, Raine Narva, Simo Liikanen: Katkaiskaa Muurmannin rata. Mai Guban sotaretken kadonneet kuvat)- Vesa Määttä: Laurilan verikoirat 2 (arv. Kimmo Sorko: Laurilan verikoirat 2. Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940)- Juha Levonen: Mannerheimin Puolan vuodet (arv. Anna ja Jukka SoisalonSoininen: Mannerheim Puolan vuodet)- Vesa Määttä: Etulinjan reserviupseerin sotakokemukset (arv. Antti Rasilo (toim.): Osmo Rasilo: Vastuunottoa ja harkintaa. Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa)- Jorma K. O. Ignatius: Kotirintaman ratkaiseva merkitys (arv. Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa. Kotirintaman ratkaiseva merkitys)- Lottaperinteessä tapahtuu: Riitta Kokko-Parikka: Suomen Lottaperinneliiton liittokokous Lahdessa- Sirkka Ojala: Hilkka Greenin pitkä lottataival alkoi Vanajan lotissa 16-vuotiaana- Muistolaatta ilmavalvontalotille Aulangon näkötorniin 6.9.2010 (kuva)- Kuvakulma: Akateemisen Karjala-Seuran kunnianosoitus Helsingin Hietaniemessä 28.9.1940 (kuva)- Vesa Määttä: Raita Arvola (1932-2020)- Heikki Laurila: Isänmaallinen juhla Lempäälässä- Kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaari 90 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Veteraanin runo (Sakari Lahtinen)