Muu(t) tekijä(t): Vilho Tervasmäki, Keijo Mikola ym.Sarja: Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 10

Muu(t) tekijä(t): Anssi Vuorenmaa, Matti LappalainenSarja: Sotatieteen laitoksen julkaisuja, |x 0355-8002 20Asiasanat: historia, puolustusvoimat, suojeluskunnat, lotat

Muu(t) tekijä(t): Joonas Sipilä, Jyri RaitasaloSarja: Julkaisusarja / Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos 1, Strategian tutkimuksia no 24Asiasanat: sodat, muutos, ydinaseet, sotatoimet

Muu(t) tekijä(t): Tauno Tukkinen, Jarmo Nieminen ym.Asiasanat: historia, kansalaissota, taistelut, sotatoimet, sisällissodat, kaatuneet, sisällissota 1918

Asiasanat: talvisota, jatkosota, elämäkerrat, henkilöhistoria, sotahistoria

Asiasanat: uskonelämä, pelastus, raamatuntulkinta

Koko nimi: Kahden rintaman sotilas : vuonna 1943 haavoittuneen saksalaisen sotilaan mielenkiintoinen ja värikäs kokemus Keski-Venäjän aroilla : vauhdikas kertomus venäläiseen asepukuun pukeutuneen miehen selviytymisestä vihollisjoukkojen käsissä (signeerattu)Asiasanat: sotakirjallisuus

Asiasanat: antiikkiesineet, kummitukset, sotasaaliit, kiristys, uhkailu, aarteenetsintä, antiikkikauppiaat, utpressning, antikviteter, spöken, antikhandlare, hot, skattjakt, krigsbyten

puhelinlinjan asennus sopimus verkkoon kytkemiseksiSanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.Urkuri Willehad Wirtanen (myöhemmin Kaltea) perusti Raahen ensimmäisen puhelinverkon saamaansa lupaa käyttäen.Vuonna 1896: Wirtanen sai luvan puhelinjohtojen vetämiseen Raaheen ja Lapin rautatieasemalle.Yhtiökumppani: Kauppias Georg Sovelius liittyi mukaan yhtiöön äänettömäksi osakkaaksi vuonna 1896.Käyttöönotto: Puhelimia asennettiin kaupungin laitoksille, kuten raatihuoneelle, poliisilaitokselle ja palovartijoille kirkontorniin, sekä yksityisille.Vuosi 1898: Verkko ja liittymätoiminta olivat täydessä käynnissä osana Wirtasen ja Soveliuksen kommandiittiyhtiötä, josta Raahen Museo tarkemmin kertoo. https://raahenmuseo.fi/yks-epatavallinen-wirtanen

puhelinlinjan asennus sopimus verkkoon kytkemiseksiSanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.Urkuri Willehad Wirtanen (myöhemmin Kaltea) perusti Raahen ensimmäisen puhelinverkon saamaansa lupaa käyttäen.Vuonna 1896: Wirtanen sai luvan puhelinjohtojen vetämiseen Raaheen ja Lapin rautatieasemalle.Yhtiökumppani: Kauppias Georg Sovelius liittyi mukaan yhtiöön äänettömäksi osakkaaksi vuonna 1896.Käyttöönotto: Puhelimia asennettiin kaupungin laitoksille, kuten raatihuoneelle, poliisilaitokselle ja palovartijoille kirkontorniin, sekä yksityisille.Vuosi 1898: Verkko ja liittymätoiminta olivat täydessä käynnissä osana Wirtasen ja Soveliuksen kommandiittiyhtiötä, josta Raahen Museo tarkemmin kertoo. https://raahenmuseo.fi/yks-epatavallinen-wirtanen

Sarja: Syrjästäkatsojan tarinoita 7

Sarja: Maailma sodassa 4Asiasanat: sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, sotarintama

Muu(t) tekijä(t): Sirpa Alkunen, Else Christensen ym.Sarja: Maailma sodassa 5Asiasanat: historia, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, sotarintama, strider, andra världskriget, krigshistoria, krigsfront

Sarja: Maailma sodassa 3

Muu(t) tekijä(t): Sirpa Alkunen, Else Christensen ym.Sarja: Maailma sodassa 7Asiasanat: historia, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, sotarintama, maihinnousu, liittoutuneet, strider, andra världskriget, krigshistoria, krigsfront, allierade, landstigning