Muu(t) tekijä(t): Jarmo NieminenAsiasanat: jatkosota, sotahistoria, taistelut, sotarintama, sotapäiväkirjat, sotilaspoliisi, kuulustelu

Alkuteos: The Seven Skins of Esther WildingAsiasanat: päiväkirjat, matkat, etsintä, katoaminen, Australia, Färsaaret, Tanska, siskot, salaisuudet

Alkuteos: Mira's stora skoldag

** Talvisodan taisteluihin Halsti osallistui Summassa, väliasemassa ja Viipurin itäpuolella. 5. divisioonan huoltopäällikkönä.**Halsti pyrki parantamaan divisioonan puutteellista varustusta siviilistä tehdyillä varusteostoilla sekä valmistamalla polttopulloja ja kasapanoksia.**

**Helga aloitti päiväkirjansa 8-vuotiaana 1938. Hän koki vanhempiensa ja noin 40 000 Prahan juutalaisen lailla natsimiehityksen jälkeisen rotusyrjinnän: hänen isältään evättiin työ, häneltä itseltään koulu, eikä perhe voinut lopulta oleskella juuri muualla kuin asunnossaan. **Vuonna 1941 Helga ja hänen vanhempansa vietiin Terezínin keskitysleiriin, missä he olivat kolme vuotta.**1944 Helgan isä passitettiin Auschwitziin. Helga ja hänen äitinsä hankkiutuivat mukaan tajuamatta, mikä heitä odotti. Helgan setä muurasi hänen päiväkirjansa seinään, jotta se säilyisi. Auschwitzissa Helgan isä surmattiin, mutta kuin ihmeen kautta Helga ja äiti selvisivät leiristä ja pääsivät lopulta takaisin Prahaan. **Kirjoittaessaan muistiin Terezínin jälkeisiä kokemuksiaan Helga oli viidentoista ja puolen vuoden ikäinen ja yksi kaupungin harvoista juutalaisista.

**Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun.**VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista. **Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana. **

**Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. -Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun. VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista**Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. **Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana. **

**LIITE: Sotatoimialuekartta kirjan perässä -**Tapahtumat on kirjattu kronologisesti, mutta lisänä on väljemmässä aikayhteydessä sodan kulkuun vaikuttaneita poliittisia katsauksia ja kuvauksia elämästä niin rintamalla kuin kotirintamallakin.**

Muu(t) tekijä(t): Kaisa KauranenSarja: Kansanelämän kuvauksia 75Asiasanat: dagböcker, folklivsskildring, folkloristik

Asiasanat: ruokaohjeet, ravinto, ongelmanratkaisu, harjoittelu, aivot, ajattelu, päättely, tehtävät, tarkkaavaisuus, hahmottaminen, muisti (kognitio), kognitiiviset taidot

Merkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidasta

Muu(t) tekijä(t): Kauko I RumpunenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, välirauha

Muu(t) tekijä(t): F. Hellmann

Mainio kirja kerronnaltaan parkanolaisesta elämänmenosta ennen vanhaan. Henkilöhaastattelut mm.Raija Heikkilän o.s Paavola omaelämäkerronta kämppäemännän arjesta on mielenkiintoista luettavaa. Millaiset työpäivät ja ajat olivat? " NO ei siellä mitään laskettuja työaikoja ollu, sehän täyty tehdä kaikki se tyä, teki sen sitte yällä tai päivällä, koska miehet tartti kaikki aamupuurot ja kaikki lähti seittemään töihimn..

Asiasanat: joulu, raamatuntulkinta, evankeliumit, eksegetiikka, kirkkovuosi

Muu(t) tekijä(t): Marketta Vaismaa