Sarja: Kymmenen markan romaaneja 134

Asiasanat: keksinnöt, teknologinen kehitys, innovaatiot, tieteen edistyminen

Muu(t) tekijä(t): Heidi LaineAlkuteos: Mon tout premier livre : compter de 1 à 10Asiasanat: numerot, laskeminen, kani

Muu(t) tekijä(t): H. VaajaSarja: Kymmenen markan romaaneja 42Alkuteos: The last frontier

Muu(t) tekijä(t): Kirsi Kokkonen, Peter PaeschAlkuteos: Das Mami BuchAsiasanat: parisuhde, vastasyntyneet, äitiys, vauvat, vanhempi-lapsisuhde, hyvinvointi, raskaus, synnytys, äidit, vuorovaikutus

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Kymmenen markan romaaneja 21Alkuteos: The young forester

Sarja: Kymmenen kansalliskirjailijaa

Kirja on jaettu kymmeneen eri genreen, joissa kussakin on viisikymmentä elokuvaa (plus yksi!) kronologisessa järjestyksessä. Mukana on myös suomalaiset elokuvat. Jokaisesta elokuvasta on kuvamateriaalia ja synopsis juonesta jne. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 19 cm.

Muu(t) tekijä(t): Matti KilpeläinenSarja: Kymmenen markan romaaneja 155Alkuteos: The Spy

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.

Muu(t) tekijä(t): O. OinonenMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Aune BrotherusMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Kymmenen historiallista

Sarja: Kymmenen markan romaaneja 177Alkuteos: Breath of the Desert

Salama-sarja 189, kuvakannet kuluneet, sivut siistit, omistus, ok lukukappale

Merkinnät: omistajamerkintä

Lempi Johanna (Hanna) Mattila (9. elokuuta 1899 Haapajärvi – 19. joulukuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen sairaanhoitaja ja kirjailija.Hanna Mattilan vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Juhonpoika Mattila ja tämän toinen puoliso Johanna Kaarlentytär Kuona (Järvikuona). Mattila kävi kansakoulun ja Haapaveden kotitalousopiston toimien sitten kotitalousneuvojana Suolahdessa, Aänekoskella, Kainuussa ja Haapajärvellä. Hän kävi 1925–1928 Oulun lääninsairaalan sairaanhoitajatarkoulun ja toimi vuodesta 1931 sairaanhoitajana Oulaisten parantolassa.Mattila aloitti kirjoittamisen 1940-luvun alussa aluksi runoilla ja novelleilla. Hän sai kolmannen palkinnon erään lehden järjestämässä novellikilpailussa ja kymmenen hänen novelliaan julkaistiin. Jatkosodan aikana Mattila alkoi kirjoittaa romaanikäsikirjoitusta toimiessaan sairaanhoitajana eri sotasairaaloissa. Tämä käsikirjoitus julkaistiin Kukkaistyttö-nimisenä romaanina 1944.

Voinvienti-osuusliike Valio (1905–1954)Voinvienti-osuusliike Valio perustettiin vuonna 1905 edistämään ja valvomaan vientivoin laatua.Pellervo-Seuran sihteeri Philip Suuronen ehdotti osuusliikkeen nimeksi Valiota, koska sana viittaa korkeaan laatuun. Nimi sopisi osuuskunnalle, koska sen periaatteena oli hyväksyä jäsenikseen vain hyvälaatuista voita tuottavat meijerit. Toiminta alkoi Hangossa, ja tärkein vientimaa oli Englanti.1910-luvulla toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin1920-luvulla Suomi sai kymmenesosan vientituloistaan voin ja juuston viennistä.[

Kymmenen yhdessä täytyy olla parempi kuin kukanan yksinään.Vuosikaudent olen haaveillut suomalaisten luontokuvaajien kirjasta.

Muu(t) tekijä(t): Olavi Hankimo