Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: ruokaohjeet, ruoanvalmistus, keittokirjat, nuoret

Sarja: Kleio ja nykypäiväAsiasanat: yhteiskuntakuvaus, poliittinen historia, yhteiskuntakehitys

Asiasanat: sisäpolitiikka, ulkopolitiikka, kylmä sota, vallankäyttö

Sarja: Ulkopoliittisen instituutin julkaisuja nro 7Asiasanat: sodat, kriisit, poliittiset kriisit, sisällissodat

Asiasanat: historia, historiikit, kulttuurielämä, rahastot, kulttuuri, kulttuurijärjestöt, kulturorganisationer, kultur, kulturliv, historiker (verk), fonder

Muu(t) tekijä(t): Ulla Shackleton, Carla Enbom ym.Asiasanat: henkilöhistoria, kuvanveisto, kuvanveistäjät

Muu(t) tekijä(t): Urpo HuhtanenSarja: Legenda jo eläessään

Improve your understanding of Chinese people and culture through key words and language.The Chinese Mind pinpoints traditional Chinese values and behaviors that continue to play a significant role in their business and social relationships. Long-term expatriate and journalist Boye Lafayette De Mente also identifies key areas of Chinese culture that have changed as a result of the adoption of a market-based economy and other elements of Western culture. It includes discussion topics and questions, along with an extensive selection of Chinese "code words" that explain the essence and role of certain elements of traditional culture that have survived into modern times. Covering everything from the importance of the great Chinese philosopher Confucius to the influence of foreign fast food and video games, this book provides a wide-ranging glimpse into the Chinese mind.Some of the vital concepts explored here include:Yin and Yang—the search for balance in all things.Mianji—the importance of face.Hong—looking at things holistically.De—the power of virtue.Guo cui—the national essence of the Chinese.Zhong fu—the pursuit of insight.Bi —unity the Chinese way.The Chinese Mind is an excellent overview of Chinese tradition, history, and culture that is perfect for students, tourists, or anyone who is curious about life and business in China.

Työväenliikkeen vasemmistosuunnan toiminnasta Nokialla vuosina 1919-1944 eli toimintaa 25 vuotta suojeluskunnan, lapuanliikkeen ja ohranan vainon alla. Nokia, SKP, ohrana, lapuanliike, sujeluskunta

Turtiaisen signeeraus

Ilmari Herman Ikonen (21. maaliskuuta 1897 Myllykoski, Sippola – 19. kesäkuuta 1953) oli suomalainen taidemaalari. Hän kävi kolme luokkaa yhteiskoulua ja opiskeli Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1911 sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1917–1919 ja 1921–1924. Ikonen teki opintomatkan Pariisiin vuonna 1933. Hän teki taiteilijan debyyttinsä 1921 ja hänen töitään oli esillä Suomen Taiteilijain näyttelyissä vuosina 1921–1943. Ikonen tunnettiin ennen kaikkea maisemamaalarina.

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Syntyi: 21. kesäkuuta 1881Kuoli: 16. marraskuuta 1955Koulutus: Kuninkaallinen taidekorkeakoulu, Konstnärsförbundets skola

Asiasanat: musiikki, romantiikka, lavatanssit, maaseutu, nostalgia, 1970-luku, kotimainen kaunokirjallisuus, laulaja, iskelmä

Asiasanat: kirjailijat, vanhempi-lapsisuhde, lapsuus, alkoholismi, mielenterveyshäiriöt, traumat, äidit, tyttäret, opettajat, luova kirjoittaminen, nuoruus, valehtelu, viha, kaltoinkohtelu, taidetoimikunnat

Sarja: Jyväskylä-sarja 3Asiasanat: historia, liikunta, paikallishistoriat, liikuntakulttuuri