Merkinnät: omistajamerkintä

Sarja: Sotaklassikot ; JatkosotaAsiasanat: jatkosota, sotahistoria, upseerit, päiväkirjat, Päämaja, kenraaliluutnantit

Kirjoittaja kertoo, miten talvi- ja jatkosodan joukot perustettiin, minkä kunnan miehistä muodostettiin mikäkin divisioona. Selkeisiin karttoihin perustuen Metsälä kertoo kunkin talvi- ja jatkosodan divisioonan taistelujen tien. Hän selvittää molempien sotien tappioluettelot seurakunnittain. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä lähes 91 000 ja haavoittui lähes 190 000 sotilasta. Miksi tiettyjä komentajia ja joukkoja rasitettiin enemmän kuin muita? Missä taisteluissa ja miten miehet kaatuivat. Kuvitettu. Dimensiot 27 ¤ 22 cm.

Asiasanat: talvisota, jatkosota, sodat, henkilöhistoria, sotahistoria, kotirintama, Lapin sota, toinen maailmansota, taistelut, sotilaat, lotat, sotarintama, aseet, sotakalusto

Loimaan pataljoona jatkosodassa

Jatkosodan aikana Saksan Suomen lähetystössä toimineen Hans Metzgerin muistelmia.

Muu(t) tekijä(t): Ilkka EnkenbergAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, Lapin sota, taistelut, sotatoimet

**Eräs sodan kovimmista kohtaloista on sotavangin tie. Toisessa maailmansodassa otettiin historiassa ennennäkemättömiä määriä sotavankeja, ja lievimmilläänkin heidän tavallinen osansa oli pakkotyö epäinhimillisissä oloissa.**Puna-armeijan vangeiksi jääneet suomalaissotilaat joutuivat valtaisaan vankileirien saaristoon, jopa tuhansien kilometrien päähän kotimaasta. Helpompi ei välttämättä ollut niiden suomalaisten osa, jotka jäivät saksalaisten vangeiksi sodan loppuaikojen kaaoksessa. Oman, vaikean lukunsa Suomen sotahistoriassa muodostaa neuvostoarmeijan sotavankien suuri kuolleisuus. Heikon ravinnon ja raskaan työn yhdistelmä surmasi vankeja kaikkien rintamien takana, ja hengissä selvinneille vankeusajasta tuli painajainen. Kammottavia oloja pahempaa oli täydellinen epätietoisuus tulevasta, elämä vihollisen armoilla. **Kirja kertoo sotavankien kärsimyksistä, sitkeydestä ja omanarvontunnosta, joka auttoi kestämään.

**Jälkikäteen katsottuna tuntuu ihmeelliseltä, että Suomi selvisi toisesta maailmansodasta itsenäisenä valtiona. Vapaus oli kolme kertaa veitsenterällä valtaisan maailmansodan melskeissä – ensin talvisodassa, Euroopan suurten diktaattorien kädenojennuksen myötä. **Sitten Suomen oli valittava puolensa näiden lopullisessa tuhoamistaistelussa, ja Saksan tappion häämöttäessä oli päästävä irti kohtalokkaasta siteestä asevoimin. Suomi selvisi kaikista kolmesta koitoksesta, mutta vain valtavin uhrauksin ja yli-inhimillisin ponnistuksin.**Pentti H. Tikkanen kertoo kaikista näistä kolmesta vapaustaistelusta, talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta – sekä kotirintaman työntäyteisestä elämästä, jota sävytti pelko rintamalla taistelevien omaisten ja koko Suomen kohtalosta. Kirja tekee kunniaa ihmisille, jotka tekivät maamme vapaudesta mahdollisen.

**Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. -Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun. VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista**Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. **Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana. **

**Jukka Rokan kirjassa Terijoen ja Inon hiekkarannat ja maisemat muuttuva kohtalokkaiksi tienoiksi, joilla käydään niin maallista kuin hengellistäkin rajankäyntiä.**Jukka Rokan omiin ja hänen sukunsa kokemuksiin perustuva romaani ajoittuu kansalais- ja jatkosodan välille Karjalan kannakselle, Uudenkirkon pitäjään. Kirjan keskeisten tapahtumien ympäristönä on Inon kylä ja sen liepeillä sijainnut tykistölinnoitus, Inon patterit.**Rokka seuraa kirjassa mm. kieltolain uhmaamista ja pirtutrokarien toimintaa heidän kuljettaessaan alkoholia Virosta Suomenlahden yli. Välivalta, juoppous ja kurjuus seurasivat näiden miesten kannoilla.Kirjan päähenkilö, Jorma Kero, liittyy 16-vuotiaana poikana oppilaaksi sotilassoittokuntaan. Muusikkona ja toimiupseerina hän joutuu muiden ikätoveriensa tavoin sotaan. **Jatkosodan aikana Jorma Kero tulee hengelliseen herätykseen ja hänen vakaumuksensa suhteessaan aseelliseen maanpuolustukseen muuttuu. Samoin Kero kieltäytyy soittamasta sotilassoittokunnassa. Kero joutuukin vastaamaan vakaumuksestaan ja hänet passitetaan kurikomppaniaan sodan loppuajaksi.

Ulkoasu 154 sivua : kuvitettu, karttoja ; 26 cm Kieli ruotsiJulkaisija [Helsingfors] : Söderström, 1995Luokitus Sotataito. Sotatiede (udkf 355/359)V. 1939-1945 (ykl 92.73)Aiheet 1944 jatkosota taistelut sotahistoria Tienhaara (Viipuri) Suomi Göran WesterlundISBN 951-52-1578-1 sidottu

Muu(t) tekijä(t): Simo Liikanen, Peter Munter ym.Alkuteos: Finland at warAsiasanat: jatkosota, sotahistoria, Lapin sota

**Tyrjän rykmentin taistelut jatkosodassa joukkueenjohtajan kuvaamina. Dokumenttiromaani kolmesta voittojen ja tappioiden, repäisevien ja synkkien näytelmien vuodesta Kannaksella "kuoleman odotuskämpässä". **Kirja rämäpäisistä miehistä, jotka eivät juosseet Siiranmäen ja Vuosalmen armottomassa painostuksessa. Joiden taistelutahto ja hengissä pitävä hirtehishuumori eivät pettäneet silloinkaan kun Kannakselle satoi rautaa kaikista putkista.

Varhain heinäkuun 8. päivän aamuna 1942 Itämeren punalippuinen laivasto aloitti maihinnousun suomalaisten hallussa olleelle strategisesti tärkeälle Somerin linnakesaarelle.Alivoimaiset suomalaisjoukot puolustivat saarta upottaen lähietäisyydeltä lukuisia Neuvostoliiton aluksia sekä taistelemalla mies miestä vastaan jo maihin päässeitä merijalkaväen joukkoja vastaan. Yön hämärässä alkanut kamppailu paisui aamun valjetessa uusiin mittasuhteisiin. Lopulta Somerista taistelivat saarella olleiden joukkojen lisäksi lähes koko Suomen laivasto tukenaan useita saksalaisaluksia ja Neuvostoliiton Itämeren laivasto kymmenien alusten voimin. Molempien osapuolien ilmavoimat olivat myös paikalla.Kestettyään 36 rajua tuntia, taistelu päättyi suomalaisten täydelliseen voittoon. Menestyksen avaimia olivat paitsi lannistumaton taistelutahto, myös johtaminen, rohkeat ja häikäilemättömätyksittäistaistelijat ja kaikkien kolmen puolustushaaran yhteistoiminta.Somerin taistelu on ensimmäisiä, ellei ensimmäinen suomalaisen sotahistorian taistelu, jossa on selvästi nähtävissä nykypäivän menestyksekkäästä sodankäynnistä tutuiksi tulleiden joint- eli yhteisoperaatioiden piirteitä. Sen oppeja eteentyönnetyn tukikohdan puolustamisesta on käsitelty myös ulkomaisissa sotakorkeakouluissa ja hyödynnetty omaa rannikkojääkärikoulutustamme suunniteltaessa.Someri - Jatkosodan saaritaistelu on kertomus saaritaistelun ehdottomuudesta, suomalaisten sotilaiden ja sotilaskotisisarten rohkeudesta ja ihmiskohtaloista noiden dramaattisten tuntien aikana.Ulkoasu 224 sivua : kuvitettu ; 24 cmKieli suomiJulkaisija Helsinki : Readme.fi, [2022]Luokitus Suomen historia (udkf 948.0)Sotataito. Sotatiede (udkf 355/359)V. 1939-1945 (ykl 92.73)Aiheet linnakkeet merilinnoitukset saaret jatkosota hyökkäys maihinnousu taistelut sotatoimet historia sotahistoria Someri Suomi ISBN 978-952-373-514-9 kovakantinen

Luutnantti Jorma Heiskanen (1914-1941) katosi jäljettömiin partioretkellä Ensossa jatkosodan alkupäivinä kesäkuussa 1941. Tulisieluinen pastori oli vihitty papiksi 1938, ja hänen maailmankatsomustaan leimasi kristillisyyden ohella AKS:n kansallinen henki. Talvisodassa Heiskanen toimi KTR 12:n patteriston pastorina Kollaalla. Kokemuksistaan hän kirjoitti kirjan Kenttäpappina Kollaalla (WSOY 1941). Jatkosodan syttyessä hän toimi kolmannessa tiedotuskomppaniassa rintamakirjeenvaihtajana. Hänet julistettiin kuolleeksi 1948. Kirjailija Marjo Heiskanen on kirjoittanut syvän henkilökohtaisen elämäkerta- ja muistelmateoksen isoisästään ja hänen kohtalonsa satuttamasta perheestä. Työn pohjana on ollut runsas päiväkirja- ja kirjeenvaihtomateriaali, jonka kautta avautuu kuva 1930-luvun aateilmastossa kasvaneen vakaumuksen miehen elämään ja maailmankatsomukseen.

Postimaksu Matkahuolto 4,90,eJatkosodan alkuvuosien Suomessa sotavankien kohtelu oli epäinhimillistä ja rikkoi kansainvälisiä oikeusperiaatteita. Tältä osin Suomi muistutti tuolloin huomattavasti enemmän totalitaarisia maita kuin länsimaisia demokratioita. "On sanomattakin selvää, että Suomi länsimaiseen sivistyspiiriin kuuluvana, humaanisena ja kansainvälisiä oikeusperiaatteita noudattavana maana kohtelee sotavankejaan kaikella sillä inhimillisyydellä ja oikeudenmukaisuudella, mitä suinkin oman kansan erittäin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen voidaan vaatia" (Helsingin Sanomat 23. lokakuuta 1941). **Tämä suomalaisessa propagandassa esitetty kuva ei pitänyt paikkaansa varsinkaan jatkosodan alkuvuosina. Suomessa kuoli yli 20 000 sotavankia, mikä on noin kolmannes vangiksi jääneiden määrästä. Kuolleista lähes 90 prosenttia menehtyi suomalaisten käsissä vuoden 1942 syyskuuhun mennessä. **Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 1942 aikana, sillä sotavankien kohtelu parani ja heidän kuolleisuutensa laski. Tässä kirjassa selvitetään mitä. Lisäksi kirja tarjoaa vastauksen siihen, miksi sotavankien joukkokuolleisuuden kaltaiset katastrofit tuntuvat toistuvan ihmiskunnan historiassa niin sitkeästi.**

Kavo Laurila: Jatkosodan kaukopartiolennot (isbn 952518630X, 2002)Jatkosodassa kaukopartiolentäjien tehtävinä oli muun muassa kuljettaa sissipartioita rintamantakaisille järville ja takaisin sekä toimittaa tarviketäydennyksiä. Pitkät lennot kauas rintaman taakse hämärän aikaan olivat vaativia ja raskaita eikä tappioiltakaan vältytty. Jokainen tehtävä oli lentäjille erilainen. Koskaan ei voinut olla varma oliko määränpäässä odottamassa omat vai vihollinen.Toiminta alkoi Lentolaivue 15:ssä vuonna 1941 ja jatkui sen jälkeen Osasto Malisessa ja Osasto Jaurissa aina Lapin sotaan. Sissilentäjien kalustona olivat pääasiassa saksalaiset vesikoneet.Kavo Laurila on kirjoittanut kaukopartiolentäjien vaiheista kirjan, joka ensimmäisenä pelkästään näistä tehtävistä totuudenmukaisesti kertovana teoksena antaa läpiluotaavan kuvan tehtävistä, koneista ja miehistöstä. Henkilökuntaa haastattelemalla ja arkistolähteisiin tukeutumalla on saatu tämä arvokas suomalaisen sotahistorian osa talteen jälkipolville.

"Jatkosodan kaukopartio-osastoissa palvelleet saivat usein hyvinkin merkittäviä ja tavallistakin huolellisemmin salattuja tehtäviä. Pentti H. Tikkanen kokosi kuvauksia tällaisista erikoisoperaatioista niin asiakirjalähteistä kuin mukana olleita haastattelemallakin.Mukana on kuvauksia jatkosodan vetäytymisvaiheen Matti-partioista, jotka jättäytyivät vetäytyvien suomalaisjoukkojen jälkeen tarkkailemaan puna-armeijan etenemistä. Kannaksen tiheään asutussa maastossa partioiden oli äärimmäisen vaikea toimia. Tikkanen kuvaa myös muiden partiomatkojen uskomattomimpia tilanteita ja sotiemme suurimman laskuvarjopartion kohtaloa. Oma lukunsa on kaukopartio-osastojen toiminta välirauhan aikana – Päämajan luotetuilla miehillä oli tärkeä tehtävä niin asekätkennässä kuin operaatio Stella Polariksessa, jossa tiedusteluaineistoa vietiin turvaan Ruotsiin."