Asiasanat: eläimet, kissa, kana, koira, kotieläimet, hevonen, strutsit, kaniinit, hiiret, hyönteiset, lehmät, rotat, lammas, hanhet, mehiläiset, kottaraiset, varpuset, ankka, pääskyt, vuohi, viiriäinen, kalkkunat

*ohjaa oman tyylin löytämisessä *opettaa toimivan vaatekaapin perusideat *opettaa ompelemaan oman toimivan peruspuvuston *opettaa piirtämään peruskaavat omilla mitoilla *ohjaa vaihe vaiheelta kuvin ompeluvaiheessa sekä neuvoo erikoismateriaalien kuten trikoon, silkin, nahan ja tekoturkiksen ompelussa *opettaa kuosittelemaan kaavoja haluamiisi malleihin eli voit unohtaa valmiskaavojen ostamisen ja kopioimisen *opit ompelujärjestyksen *opettaa leikkuusuunnitelmien tekemisen ja kaavojen kankaalle asettelun niksit sekä antaa varmuutta kankaiden leikkaamiseen *opettaa ompelemaan kaikki yksityiskohdat vaihe-vaiheelta kuvien avulla ja tekemään tarvittavat sovituskorjaukset vaatteisiin ja kaavoihin 244 sivua, kovakuvakantinen hyväkuntoinen, ei merkintöjä,

Alueiden Lappi -kirjassa tarkastellaan ja arvioidaan Lapin eri alueiden erityispiirteitä talouden, historian, politiikan ja kulttuurin näkökulmista.Lapin hallinnollisten alueiden rajat ovat muokkautuneet vuosisatojen saatossa moneen otteeseen. Tästä huolimatta yllättävän monet vanhat kulttuurialueet ovat säilyttäneet omintakeisen alueellisen identiteettinsä. Kullakin Lapin "perällä" on ollut ja on yhä oma identiteettinsä. Alueiden Lappi -kirjan artikkeleissa valotetaan mm. sitä, millaisilla erilaisilla tavoilla Lapin eri alueet (Itä-Lappi, Keski-Lappi tai Tornionlaakso) on mielletty, miten niitä on rakennettu ja ylläpidetty ja miten Lapin lääni ylipäätään on tietoisesti koostettu yhdeksi kokonaisuudeksi.Muita kiinnostavia kysymyksiä ovat mm. mikä on Peräpohjolan ja Lapin ero? Miksi Rovaniemi ja Kemi eivät mahdu samaan kuvaan? Mitä oikeastaan tarkoittaa pohjoinen ulottuvuus? Mikä on samanistinen tai erämaiden Lappi? Missä menee pitkän piimän raja ja miten museoliike kotiutui Lappiin? Vuosisatojen saatossa Lappi on määritelty lukemattomin eri tavoin riippuen kulloisenkin arvioitsijan poliittisista tai muista intresseistä.. Alueiden Lappi -kirjassa tarkastellaan myös sitä, miten Lapin hallinnolliset, kulttuuriset, poliittiset ja sosio-ekonomiset rajat ovat sulkeutuneet, liukuneet ja sykkineet kunkin ajan ideologioiden mukaan. Artikkelikokoelman perusajatus on syntynyt Euroopan unionin piirissä käytävästä aluekeskustelusta. Nykyään puhutaan "Alueiden Euroopasta"; aluekokonaisuudesta, jossa eri alueilla tulisi olla aikaisempaa suurempi vaikutusvalta siihen, miten kutakin aluetta kehitetään. Käsite pitää sisällään mm. kaupunkien ja maaseudun sekä periferioiden ja keskusvallan uudelleen määrittelyt. Kokoelman kirjoittajat ovat historian, kansatieteen, taidehistorian, maantieteen, uskontotieteen ja työelämän tutkijoita ja alansa ammattilaisia, jotka ovat valtaosaltaan kotoisin Lapista tai he tuntevat muuten Lapin oloja. Lukijakin tuntee pääsevänsä näin sisäpiiriläiseksi.

21 x 30 cm.

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943 tai 1944, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrid Joutseno syntyi vakuutusvirkailija Johan Enfrid Jönssonin ja Emma Josefina Lundénin perheeseen. Joutsenon musikaaliseen sukuun kuului myös Astrid Joutsenon veli Ernst Joutseno, jonka vanhin tytär Lea Joutseno tuli kuuluisaksi 1940-luvun elokuvakomediennena. Astrid Joutseno suoritti tyttökoulun jälkeen piano-opintoja. Hän teki myös opintomatkoja kotimaansa ulkopuolelle: Berliiniin vuosina 1922–1923 ja Pariisiin 1927–1932. Joutseno toimi säestäjänä Suomessa ja teki useita kiertueita muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hän perusti oman pianokoulun Turkuun 1934.[2]Joutsenolla on oma nimikkorahasto, Astrid Joutsenon rahasto. Se perustuu Astrid Joutsenon säätiön lahjoitukseen vuodelta 1969. Säätiö perustettiin viulutaiteilija Kerttu Wanteen testamenttilahjoituksen varoin vuonna 1964 ja lakkautettiin 1969, jolloin omaisuus siirrettiin Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolle.[3] [4] Joutseno oli Wanteen säestäjä ja elämänkumppani.[5] He elivät vuosikymmeniä taiteilijatalossa joka vielä on kukkulalla Tiilentekijänkadun ja Mestarikadun kulmassa Turussalähde?.

Muu(t) tekijä(t): Ulla VaajakallioSarja: Kuukauden kirja 52

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Hirvonen, Marja Vainio ym.Asiasanat: ruokaohjeet, puutarhanhoito, kasvisruoat, puutarhaviljely, hyötykasvit, kasvimaat, matrecept, trädgårdsodling, trädgårdsskötsel (arbete), nyttoväxter, vegetariska rätter, grönsaksland

Muu(t) tekijä(t): Ulla VaajakallioMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Kuukauden kirja 52

Asiasanat: eläimet, kissa, kana, koira, kotieläimet, hevonen, strutsit, kaniinit, hiiret, hyönteiset, lehmät, rotat, lammas, hanhet, mehiläiset, kottaraiset, varpuset, ankka, pääskyt, vuohi, viiriäinen, kalkkunat

Virkattuja pitsikoristeitaKoti ja tekniikka, ym.

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)