Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Muu(t) tekijä(t): Riikka JuvonenMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Lasten oma kirjakerho 222

Stailaa kotiisi uutta ilmettä ja tunnelmaa! Opi ammattistylistin parhaat niksit ja anna persoonallisuutesi näkyä. Voit sisustuu koko asunnon uusiksi ja virkistää huoneiden ilmettä muutamin yksityiskohdin.Kuvitettu.Dimensiot: 27*19cm.

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

*ohjaa oman tyylin löytämisessä *opettaa toimivan vaatekaapin perusideat *opettaa ompelemaan oman toimivan peruspuvuston *opettaa piirtämään peruskaavat omilla mitoilla *ohjaa vaihe vaiheelta kuvin ompeluvaiheessa sekä neuvoo erikoismateriaalien kuten trikoon, silkin, nahan ja tekoturkiksen ompelussa *opettaa kuosittelemaan kaavoja haluamiisi malleihin eli voit unohtaa valmiskaavojen ostamisen ja kopioimisen *opit ompelujärjestyksen *opettaa leikkuusuunnitelmien tekemisen ja kaavojen kankaalle asettelun niksit sekä antaa varmuutta kankaiden leikkaamiseen *opettaa ompelemaan kaikki yksityiskohdat vaihe-vaiheelta kuvien avulla ja tekemään tarvittavat sovituskorjaukset vaatteisiin ja kaavoihin 244 sivua, kovakuvakantinen hyväkuntoinen, ei merkintöjä,

Merkinnät: omistajamerkintä

Luo ruukuilla pieneenkin tilaan oma luomukasvimaa. Yli 30 erilaista hyötykasvia juureksista marjoihin. Dimensiot 24 ¤ 20 cm. Kuvitettu

Alueiden Lappi -kirjassa tarkastellaan ja arvioidaan Lapin eri alueiden erityispiirteitä talouden, historian, politiikan ja kulttuurin näkökulmista.Lapin hallinnollisten alueiden rajat ovat muokkautuneet vuosisatojen saatossa moneen otteeseen. Tästä huolimatta yllättävän monet vanhat kulttuurialueet ovat säilyttäneet omintakeisen alueellisen identiteettinsä. Kullakin Lapin "perällä" on ollut ja on yhä oma identiteettinsä. Alueiden Lappi -kirjan artikkeleissa valotetaan mm. sitä, millaisilla erilaisilla tavoilla Lapin eri alueet (Itä-Lappi, Keski-Lappi tai Tornionlaakso) on mielletty, miten niitä on rakennettu ja ylläpidetty ja miten Lapin lääni ylipäätään on tietoisesti koostettu yhdeksi kokonaisuudeksi.Muita kiinnostavia kysymyksiä ovat mm. mikä on Peräpohjolan ja Lapin ero? Miksi Rovaniemi ja Kemi eivät mahdu samaan kuvaan? Mitä oikeastaan tarkoittaa pohjoinen ulottuvuus? Mikä on samanistinen tai erämaiden Lappi? Missä menee pitkän piimän raja ja miten museoliike kotiutui Lappiin? Vuosisatojen saatossa Lappi on määritelty lukemattomin eri tavoin riippuen kulloisenkin arvioitsijan poliittisista tai muista intresseistä.. Alueiden Lappi -kirjassa tarkastellaan myös sitä, miten Lapin hallinnolliset, kulttuuriset, poliittiset ja sosio-ekonomiset rajat ovat sulkeutuneet, liukuneet ja sykkineet kunkin ajan ideologioiden mukaan. Artikkelikokoelman perusajatus on syntynyt Euroopan unionin piirissä käytävästä aluekeskustelusta. Nykyään puhutaan "Alueiden Euroopasta"; aluekokonaisuudesta, jossa eri alueilla tulisi olla aikaisempaa suurempi vaikutusvalta siihen, miten kutakin aluetta kehitetään. Käsite pitää sisällään mm. kaupunkien ja maaseudun sekä periferioiden ja keskusvallan uudelleen määrittelyt. Kokoelman kirjoittajat ovat historian, kansatieteen, taidehistorian, maantieteen, uskontotieteen ja työelämän tutkijoita ja alansa ammattilaisia, jotka ovat valtaosaltaan kotoisin Lapista tai he tuntevat muuten Lapin oloja. Lukijakin tuntee pääsevänsä näin sisäpiiriläiseksi.

Asiasanat: eläimet, kissa, kana, koira, kotieläimet, hevonen, strutsit, kaniinit, hiiret, hyönteiset, lehmät, rotat, lammas, hanhet, mehiläiset, kottaraiset, varpuset, ankka, pääskyt, vuohi, viiriäinen, kalkkunat

21 x 30 cm.

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943 tai 1944, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrid Joutseno syntyi vakuutusvirkailija Johan Enfrid Jönssonin ja Emma Josefina Lundénin perheeseen. Joutsenon musikaaliseen sukuun kuului myös Astrid Joutsenon veli Ernst Joutseno, jonka vanhin tytär Lea Joutseno tuli kuuluisaksi 1940-luvun elokuvakomediennena. Astrid Joutseno suoritti tyttökoulun jälkeen piano-opintoja. Hän teki myös opintomatkoja kotimaansa ulkopuolelle: Berliiniin vuosina 1922–1923 ja Pariisiin 1927–1932. Joutseno toimi säestäjänä Suomessa ja teki useita kiertueita muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hän perusti oman pianokoulun Turkuun 1934.[2]Joutsenolla on oma nimikkorahasto, Astrid Joutsenon rahasto. Se perustuu Astrid Joutsenon säätiön lahjoitukseen vuodelta 1969. Säätiö perustettiin viulutaiteilija Kerttu Wanteen testamenttilahjoituksen varoin vuonna 1964 ja lakkautettiin 1969, jolloin omaisuus siirrettiin Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolle.[3] [4] Joutseno oli Wanteen säestäjä ja elämänkumppani.[5] He elivät vuosikymmeniä taiteilijatalossa joka vielä on kukkulalla Tiilentekijänkadun ja Mestarikadun kulmassa Turussalähde?.

Muu(t) tekijä(t): Ulla VaajakallioSarja: Kuukauden kirja 52

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Hirvonen, Marja Vainio ym.Asiasanat: ruokaohjeet, puutarhanhoito, kasvisruoat, puutarhaviljely, hyötykasvit, kasvimaat, matrecept, trädgårdsodling, trädgårdsskötsel (arbete), nyttoväxter, vegetariska rätter, grönsaksland

Muu(t) tekijä(t): Ulla VaajakallioMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Kuukauden kirja 52

Asiasanat: eläimet, kissa, kana, koira, kotieläimet, hevonen, strutsit, kaniinit, hiiret, hyönteiset, lehmät, rotat, lammas, hanhet, mehiläiset, kottaraiset, varpuset, ankka, pääskyt, vuohi, viiriäinen, kalkkunat