Muu(t) tekijä(t): Vilppu KoskimiesSarja: Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimuksia VII,2

Asiasanat: ruokaohjeet

Sarja: Mäntsälä seuran kotiseutusarja 8Asiasanat: kotiseutututkimus, paikallishistoriat, kansanperinneMm:- Risto Kallio: Mäntsälän kirkko- Helena Laine: Muistelmia Kaukalammelta- Usko Valve: Seppä Valve

Sarja: Pirkanmaan liitto. Sarja D julkaisu n:o 25Asiasanat: kasvisto, luonnonympäristö, suojelukohteet, luonnonsuojelualueet

Muu(t) tekijä(t): Anne VilppulaMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: säädöskokoelmat

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Vilkuna, T. I. ItkonenMerkinnät: omistajamerkintä & exlibris: Ahti RytkönenAsiasanat: kansatiede, veneet, maatalousrakennukset, ruuhet, riihet

Muu(t) tekijä(t): Tiina (suom.) HemmingAlkuteos: Ned

Muu(t) tekijä(t): Y. Vasama, H. MäkiMerkinnät: omistajamerkintä (leima)

Asiasanat: Tampere, päiväkirjat, aforismit, esseet, runot, rautatiet, kirjallisuuskritiikki, elämä, lukeminen, junat, matkustaminen, VILPPULA

Merkinnät: omistajamerkintä & exlibris: Viljo VilppulaSarja: Kallela-kirja 2Asiasanat: matkakertomukset, maalaukset

Kuopio, Lempäälä, Inon linnoitus, Raivola, Vilppula

Muu(t) tekijä(t): Anne VilppulaMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: säädöskokoelmat

Muu(t) tekijä(t): Pirkko VilppunenMerkinnät: omistajamerkintä

Edvard Wilhelm Lybeck (27. joulukuuta 1864 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1919[1][2]) oli suomalainen lääkäri ja Elämänmäen luonnonparantolan perustaja.Lybeckin vanhemmat olivat kirurgian maisteri, Ikaalisten piirilääkäri Frans Edward Lybeck (1836–1868) ja Sofie Louise Lybeck os. Järnefelt.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin alkeisopistosta vuonna 1884 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1887 sekä lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1890 ja lisensiaatiksi vuonna 1895.[2] Lybeck omisti vuosina 1896–1904 äitinsä perustaman yksityisen Kammion sairaalan Helsingissä.[4]Lybeck perusti vuonna 1904 Vilppulan lähelle Elämänmäen hermotauti- ja luonnonparantolan. Parantola oli toiminnassa vuoteen 1918 saakka. Sen jälkeen Lybeck toimi Kirvun luonnonparantolan lääkärinä. Hän teki itsemurhan kesäkuussa 1919.[5]Lybeckin oppi-isä oli saksalainen Louis Kuhne. Kuhnen oppien mukaan Lybeck vastusti 1900-luvun alussa rokotuksia. Isorokkorokotuksella oli tauti saatu lähes häviämään, mutta rokotevastaisuuden levitessä tilanne kääntyi huonoksi. Lybeckin iskulause puhetilaisuuksissa oli: ”Rokotus on myrkyttämistä.”[5]Lybeck oli naimisissa vuodesta 1895 Elina Wilhelmina Savirannan kanssa.[1

Muu(t) tekijä(t): Pentti K VilppulaAsiasanat: elämäkerrat, poliittinen historia, politiikka, poliittinen osallistuminen