Muu(t) tekijä(t): Pekka SauriSarja: Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 121Asiasanat: työelämä, muutos, tulevaisuus, työ, etätyö, COVID-19

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Muu(t) tekijä(t): Alfred Hitchcock, Laura TetriMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Alfred Hitchcock ja kolme etsivää 2Alkuteos: Alfred Hitchcock and The Three Investigators in the Mystery of the Stuttering Parrot

Sarja: Pikkuruiset etsivät

Muu(t) tekijä(t): Rauno Yli-HynniläMerkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidastaAsiasanat: historia, järjestöhistoriikit, sotainvalidit, järjestöt

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

2. jääkäripataljoona eli Etelä-Pohjanmaan jääkärit oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentajina olivat jääkärimajuri Nils Gadolin (siirrettiin 22. maaliskuuta 4. jääkärirykmentin komentajaksi), jääkärikapteeni Olof Lagus (22. maaliskuuta alkaen), jääkärikapteeni Uno Fagernäs (20. huhtikuuta alkaen), jääkärikapteeni Arvi Grönberg myöh. Kalsta (27. huhtikuuta alkaen).Pataljoonan esikunta sijaitsi Seinäjoella, ja sen 1. komppania muodostettiin maaliskuun alussa vuonna 1918 Ylistarossa, 2. komppania Ilmajoella, 3. komppania Laihialla ja 4. komppania Seinäjoella. wikipedia

Keräilyn Maailma 2000 nr 1 - kansallispuvut, Arabian keräilylautaset, savikiekko etiketit, kunniamerit postimerkeissä, Jenny Nyström, Lusto, Humu, paperinuket, silitysrauta, Mercedes-Benz klubi

Etelä-Karjalan Museo julkaisusarja 23

Tekijä:Gatti, Attilio. Teos:[South of the Sahara] Nimeke:Saharasta etelään / Attilio Gatti ; suom. Olli Nuorto.Kieli:suomiJulkaistu:Porvoo : WSOY, 1951.Ulkoasu:285, [2] s., 12 kuval. : kuv. ; 8:o.Sarja:Sininen nauha Sininen nauhaHuomautus:35 kuvaaAlkuteoksen kieli: engMuu(t) tekijä(t):Nuorto, Olli.

Sarja: UM taustat 1992, 2Asiasanat: kansainväliset sopimukset, ETA-sopimus, Euroopan talousalue, kauppasopimukset

Nimeke:Autoalan sähköoppi / kirj.: Erkki Jauri ... [et al.].Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Suomen autoteknillinen liitto, 1964.Ulkoasu:535 s. : kuv.Sarja:Kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston hyväksymän kirjekurssin opetuskirjesarja Kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston hyväksymän kirjekurssin opetuskirjesarjaISBN: (nid.)Muu(t) tekijä(t):Jauri, Erkki.

Muu(t) tekijä(t): Kristian KardenSarja: Alfred Hitchcock ja kolme etsivää 34Alkuteos: The three investigators in the mystery of the purple pirate

Etsivä Malcolm Ainslie ei tiedä mikä häntä odottaa, kun yllättävä puhelinsoitto katkaisee hänen viime hetken lomavalmistelunsa. Floridan valtionvankilan pappi soittaa ja pyytää tapaamaan kuolemaantuomittua vankia. Vanki on massamurhaaja Elroy Doil, jonka Ainslie on paria vuotta aikaisemmin toimittanut vankilaan. Doil haluaa tunnustaa. Kuolemaantuomitun viimeiset sanat heittävät Ainslien hänen uransa hurjimman murhatutkimuksen pyörteisiin.

Koko nimi: Kallen kivat eläimet : tässä tarinassa kerrotaan pienestä Roope-varpusesta, iloisesta Kurre-oravasta, Kuhnus-etanasta, Loikka-sammakosta ynnä Fannista ja Nelistäjästä sekä JaakostaMuu(t) tekijä(t): Toini Kaukonen, Gunnar BrusewitzMerkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: lääketiede, arvot, etiikka, terveydenhuolto

Frans Nyberg (1882 Pietari – 1962 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti, graafikko ja taidemaalari. Hän teki etsauksia ja akvarelleja suomalaisten kaupunkien maisemista ja katunäkymistä ja järjesti useita näyttelyitä. Vuonna 1933 hän julkaisi eri Suomen kaupunkien näkymistä tekemiään etsauksia kirjan muodossa. Porvoon museon kokoelmissa on yli 100 Nybergin Porvoo-aiheista työtä ja Arkkitehtuurimuseossa on 800 Nybergin piirustusta eri puolilta Suomea.

Frans Nyberg (1882 Pietari – 1962 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti, graafikko ja taidemaalari. Hän teki etsauksia ja akvarelleja suomalaisten kaupunkien maisemista ja katunäkymistä ja järjesti useita näyttelyitä. Vuonna 1933 hän julkaisi eri Suomen kaupunkien näkymistä tekemiään etsauksia kirjan muodossa. Porvoon museon kokoelmissa on yli 100 Nybergin Porvoo-aiheista työtä ja Arkkitehtuurimuseossa on 800 Nybergin piirustusta eri puolilta Suomea.

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Forum-kirjastoAsiasanat: etiikka, tiede, tutkimustyö

Sarja: Eduskunnan kirjaston julkaisuja = Riksdagsbibliotekets publikationer = Library of the Pariiament publications 2