Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: elämäkerrat, sanomalehdet, biografier, toimittajat (media), journalister, dagstidningar, tidningar

Muu(t) tekijä(t): H I PuukkoAlkuteos: Dramat och symbolerna

Muu(t) tekijä(t): Pirkko Talvio-JaatinenMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Ekonomia 14Alkuteos: Personaladministration och arbetspsykologi

Muu(t) tekijä(t): Kirsti SaariSarja: Ekonomia 19Alkuteos: Företaget och dess omvärld

Muu(t) tekijä(t): Helena Solstrand-Pipping, Mirja SaariSarja: Meddelanden från Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet. Serie B nr 5

Muu(t) tekijä(t): Vilho Hokkanen, Merja HeikkiläSarja: T-kirjatAlkuteos: Spaniel och retriever

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Rapola, Ilon WiklandMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Meidän lasten kirjastoAlkuteos: Magnus, Mattias och MariAsiasanat: lastenkirjallisuus, hevonen

Muu(t) tekijä(t): Gull Schalin

Muu(t) tekijä(t): Gerda LindgrenAlkuteos: Statsrådet och döden

Muu(t) tekijä(t): Tuula SyvänperäMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Alkuteos: Betong-Rosorna och den stora stölden

Merkinnät: exlibris

Muu(t) tekijä(t): Leni GrunbaumSarja: Pollux hevoskerhoAlkuteos: Sara och clovnen som grät

Muu(t) tekijä(t): Pentti KalajaAlkuteos: Den moderna astronomin och dess världsbild

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Juridiska föreningens i Finland publikationsserie 36

Muu(t) tekijä(t): Kyllikki HolmquistAlkuteos: Rosor, kyssar och döden

Sarja: PystykorvakirjaAlkuteos: Terror och tystnad

Muu(t) tekijä(t): David LewisSarja: Positiv Självutveckling 5Alkuteos: The Success Factor

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu

Asiasanat: huutokauppojen hinnat 60-luvulla