Kiinnostava ja otteessaan pitävä muistelmateos kirjoittajan isovanhemmista, heidän avioliitostaan, suuresta perheestä ja suvustaan. Annikki Kalelan teos perustuu suvun piirissä säilyneeseen lähes 3000 kirjeeseen, joista ensimmäinen on vuodelta 1861 ja viimeinen vuodelta 1918.

**Minä vakooja kertoo kymmenien suomalaisten vakoilijoiden tai maanpetturuudesta tuomittujen tarinat mukaansatempaavasti ja todenmukaisesti. Teoksen ovat kirjoittaneet alan suomalaiset asiantuntijat. Sen ainutlaatuinen ja osin ennen julkaisematon dokumenttikuvitus on kaivettu esiin monista arkistoista, mm. Kansallisarkistosta, Etsivän keskuspoliisin-Valtiollisen poliisin eli nykyisen suojelupoliisin arkistosta sekä Suomen Vakoilumuseosta.Kuvituksena on noin 180 valokuvaa, kaaviota ja karttaa**Vakoilun verkkoihin voi joutua kuka vain – syystä tai syyttään – kuten Minä vakooja osoittaa ja sen nimikin kertoo. Minä vakooja on samalla retorinen kysymys: Minäkö vakooja? Mitä erilaisimmat kohtalot näyttäytyvät tämän valikoiman sivuilla. Vakoilijoiksi on maassamme päätynyt ja maanpetturuudesta tuomittu niin korkea-arvoisia virkamiehiä, kulttuuripersoonia, liikemiehiä, upseereita kuin tavallisia työläisnaisiakin. Kuinka moni tunnistaakaan nimet Lydia Stahl ja Yrjö von Grönhagen? Mitä tekemistä kuvanveistäjä Wäinö Aaltosella oli ammattivakooja Stahlin Pariisin-kylmäkammarissa? Lounastiko Suomesta paennut 33-vuotias sotilasvirkamies lokakuussa 1944 Pohjois-Italiassa SS-kenraali Karl Wolfin esikunnassa Mussolinin kanssa? Mitä ruotsalainen merimies Karl Hallén teki Terijoella syksyllä 1941? Miten päättyi kansakoulunopettaja Hilma Kilkkisen pitkä matka Siperiaan?**

Väinö Gunnar Sarva, vuoteen 1914 Lindström (7. lokakuuta 1879 Kiikka – 13. maaliskuuta 1952 Helsinki[1][2]) oli suomalainen rehtori ja oppikirjojen tekijä. Hän sai professorin arvonimen 1949. Hän julkaisi historian oppikirjoja, joista tunnetuimpia ovat olleet hänen Oskari Mantereen kanssa kirjoittamansa, vielä 1960-luvulla käytössä olleet Keskikoulun yleinen historia I–II (1915–1916) ja Keskikoulun Suomen historia (1918).[1] Käsikirjoitus kirjaan Tekijä: Lindström, Gunnar, Nimeke: Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Britannian kuningaskunnaksi / Väinö Gunnar Lindström.Kieli: suomiJulkaistu: Mikkeli : Kansanvalistus-seura, 1903.Ulkoasu: 72 sivua ; 12:oSarja: Kansanvalistus-seuran toimituksia ; 126. Kansanvalistus-seuran toimituksia ; 126

Toisen maailmansodan melskeet toivat vuonna 1937 perustetulle Onttolan lentokentälle pommikoneita, hävittäjiä sekä tiedustelukoneita, joita rohkeat sotilaslentäjät ohjasivat itärajan suuntaan nuoren kansakunnan kamppaillessa olemassaolostaan. Rauhantoimien edistyessä Suomen siviili-ilmailun pioneerit, Karhumäen lentäjäveljekset aloittivat matkustajalentoliikenteen Joensuun-Helsingin reitillä kesäkuun alussa vuonna 1950. Pohjois-Karjalan ilmailunharrastajat ovat tehneet tärkeätä työtään jo vuosikymmeniä. Joensuun Ilmailukerho on saanut monen pojan ryhtymään liikennelentäjäksi. Pohjois-Karjalan Laskuvarjourheilijat on tarjonnut yleisölle huikeita elämyksiä Onttolan juhannusjuhlien hyppynäytöksillä. Joensuun Ilmasilta jatkaa kunniakkaasti perinnetyötä tekemällä tunnetuksi paikallista ilmailuhistoriaa.Joensuun lentoasema Onttolan avarissa maisemissa on Euroopan Unionin itäisin lentokenttä, mistä paikallinen yliopistoväki on päässyt yläilmoihin, kuten professoreiden ja journalistirouvan muistot todistavat. Sillä on mainio näköalapaikka kahden kulttuurin ja suurten talousalueiden liittymäkohdassa, globalisaatiokehityksen lyhentäessä jopa mannertenvälisiä etäisyyksiä.Polvijärvellä vuonna 1950 syntynyt Unto Martikainen aloitti kirjoittamisen lyseolaisena 1960-luvulla ja jatkoi sitä vuonna 1984 Karjala-lehden avustajana. Karjalan historia on kiinnostanut jo vuosikymmenet Martikaista, joka on toisen polven siirtokarjalainen. Kymmenien sanomalehtikirjoitusten ohessa hänen kynästään on ponnahtanut muutama näytelmä ja pari kylähistoriaa. Joensuun lentoaseman historian kirjoitustyö on ollut tekijälleen suuri seikkailu, kuten oli aikanaan lehtovaaralaisen seppä Adam Henrik Vallijuksen ensimmäinen liitolento 1870-luvulla kylän korkealta Kokkokiveltä. Adam Henrik antoi joka tapauksessa Pohjois-Karjalan ilmailulle sen alkusysäyksen, jotta me nykypäivän lentomatkustajat voisimme täällä Karjalan kunnaillakin kuulla teräslinnun korkean laulun.

Historiikki kertoo mm, miten syntyi Paasikivi-Kekkosen linja ja mitä venäläiset sillä tarkoittivat. Teos seuraa v. 1958 perustetun Seuran vaiheita kylmän sodan ulkopoliittista linjataisteluista EU-Suomen ulkopoliittisiin linjavetoihin. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 18 cm.

Suomen Luotsi- ja Majakkalaitoksen historia. Laati, Lähteenoja

Suomen Luotsi- ja Majakkalaitoksen historia

Arvid Karlsteen : mitalinkaivertaja ja taiteilija Kaarle-kuninkaiden aikana : esitelmä Suomen numismaattisen yhdistyksen kokouksessa 8. p:nä joulukuuta 1930KirjaRenqvist, Alvar1931.Ulkoasu 27 sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Hki, 1931.Aiheet Karlsteen, Arvid.henkilöhistoria.historia.mitalit.numismatiikka.personhistoria.historia.medaljer.numismatik.Ruotsi.Sverige.VÄHEMMÄN Lisätiedot Alvar Renqvist

Muu(t) tekijä(t): Eero Vartio, Anja TsokkinenAsiasanat: historia, vammaishuolto, koulutus, vammaisjärjestöt, näkövammaiset, vapaaehtoistyö, sosiaalityö, sosiaalihuolto, sokeainkirjoitus, näkovammaiset

Muu(t) tekijä(t): Matti Rautiainen, Heikki Roiko-JokelaMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: historia, sotahistoria, poliittinen historia, kulttuurihistoria

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: historia, poliittinen historia

Muu(t) tekijä(t): Endel MalleneAlkuteos: C. G. Mannerheim, Suomen marsalkkaAsiasanat: kenraalit, historia, elämäkerrat, henkilöhistoria, poliittinen historia, presidentit, marsalkat

Asiasanat: historia, Suomi, postilaitokset, posti

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: historia, postilaitokset, postiliikenne

Asiasanat: historia, työväenliike, poliittinen historia, kommunistiset puolueet, kommunismi

Asiasanat: historia, urheilu, urheilu- ja liikuntajärjestöt

Muu(t) tekijä(t): Allan Tiitta, Päiviö TommilaAsiasanat: historia, oppihistoria, yliopistot, tieteenhistoria