Muu(t) tekijä(t): Terhi LeskinenMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Punainen banaaniAlkuteos: Press play!Asiasanat: lastenkirjallisuus, huumori, vauvat, sisarukset, äidittömyys, helppolukuiset kirjat

Muu(t) tekijä(t): Ulla LempinenAsiasanat: huumori, aforismit, äitiys, vanhemmuus, äidit, lapset (ikäryhmät)

Muu(t) tekijä(t): Sylvi Kunnas

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Mor er den beste i verden

Asiasanat: vauvat, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, tunnetaidot, lohikäärmeet, erityislapset, sanaton tarina, +1

Muu(t) tekijä(t): Tanja Poskela, Philippe GoossensMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Heule-Eule, wo ist Mama?Asiasanat: eläimet, ulkoleikit, pöllöt, etsintä, eksyminen

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)Sarja: Tenavien elämänviisauttaAlkuteos: Here's to you, mom

Muu(t) tekijä(t): Juhani KonkkaAlkuteos: Mat'

Asiasanat: äitiys, lapset (perheenjäsenet)

Sarja: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 267Asiasanat: äitiys, avioero, lapset, lapsen huolto, vanhemmuus, isyys, uusperheet, erolapset, yhteishuolto

Alkuteos: The Last Thing He Told MeAsiasanat: aviopuolisot, tyttäret, äitipuolet, katoaminen, menneisyys, salaisuudet

Asiasanat: ihmissuhteet, identiteetti, muistot, suru ja menestys, äiti-tytär -suhde

Muu(t) tekijä(t): Sirkka-Liisa SjöblomSarja: SiskodiskoAlkuteos: Här ligger jag och blöder

Alkuteos: Mor er den beste i verden

Carl Adolph Hårdh (20. toukokuuta 1835 Tukholma – 18. elokuuta 1875 Helsinki) oli ruotsalainen valokuvaaja joka asui Helsingissä 1850-luvun puolivälistä lähtien.[1][2]Hårdhin isä Adolf Hårdh oli kotoisin Kuopiosta ja muutettuaan Ruotsiin hän toimi Tukholmassa taiteilijana ja kivipiirtäjänä. Hårdhin äiti oli kotoisin Ockelbosta Pohjois-Ruotsista. Hårdh seurasi isänsä jälkiä ja opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Hän muutti Helsinkiin todennäköisesti vuoden 1855 jälkeen, jolloin hänen molemmat vanhempansa olivat jo kuolleet.[2]Hårdh aikoi työskennellä taidemaalarina mutta taloudelliset syyt pakoittivat hänet ryhtymään valokuvaajaksi. Hänellä oli valokuvausstudio Helsingin Seurahuoneella vuosina 1862–1875. Lisäksi Hårdhilla oli toinen studio Kluuvikatu 3:ssa. Hårdh oli suosittu valokuvaaja ja hän otti studiossaan paljon henkilömuotokuvia. Hän työskenteli myös ulkona ja otti valokuvia Helsingin kaupungin ja lähiympäristön maisemista. Joitakin näistä Helsinki-aiheisista kuvista koottiin myös albumeiksi luulutavasti myyntiä varten wiki