14 x 22 cm, runsas kuvitus.

Kesäkuu 2/2012 (52)Imurihuuhdonnan ihmeitäMauri sai mennäKultamuseolla Onnen HippujaSavottakahvilassa korukurssiPaluu metsäänPalsin KultakeisaritRaakkukantaa elvytetäänHeinon Topin päiväkirjat VKoltta-arkisto InariinKottikärrymiehen kultalöytöPekka Salonen muistoissammeLapin arkeologiaaKultakuninkaallisetEnnuslintuja ja kultajumaliaLuttojoen vaellustaimen

21 x 30 cm.

.Aulis Ruostepuro oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja. Hän oli keskeinen henkilö turkulaisen Samppalinnan kesäteatterin toiminnassa sen perustamisesta 1960 alkaen. Vuodesta 1968 hän toimi sen toimitusjohtajana. Hän sai teatterineuvoksen arvonimen vuonna 1995. WikipediaSyntyi: 1. marraskuuta 1925Kuoli: 24. toukokuuta 2012, Turku

Joulukuu 4/2009 (42)Laki vie kullan kaivajan kädestäKodittoman kullankaivajan tarina jatkuuKerrankin onnistiKaksi mielipidekirjoitusta LemmenjoeltaSuomen hippulistan top 30Heikki Huhti, helmenpyytäjä ja erämiesEurooppalaiset graniittitutkijat NattasillaKullankaivajaveteraanin viimeinen toiveSuomen maakuntakivet ja niiden valintaHylätyn vartioaseman historiaaKultaa ja timantteja, kesämuistoja PalsiltaPerinnepurjehdus Utsjoelta JäämerelleKynämiehiä ja sääskiä Suomen LapissaKisatuloksia

.

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.

Sarjakuvakokoelma sähäkän goottityttö Nemin edesottamuksista.

Muu(t) tekijä(t): Leena VallisaariAlkuteos: Summer lightning

Muu(t) tekijä(t): Leena Niukkanen, Christel Desmoinaux ym.Alkuteos: Le grand livre de printempsAsiasanat: luonto, oppaat, vuodenajat, kevät

Kahleista maan - Ilma-akrobaatteja ja pilvien huimapäitäLentosirkus Pilvien huimapäät kiersi maata 50-luvun alussa esittäen henkeäsalpaavia numeroita, joita saapui seuraamaan tuhansittain ihmisiä. Kesäisin näytöksiä pidettiin lentokentillä ja talvisin järvien jäiltä suoritetut esitykset sekä lennätykset toivat viihdettä syrjäisienkin seutujen asukkaille. Lentosirkuksen henkilökunta – ilma-akrobaatit, laskuvarjohyppääjät, lentäjät ja mekaanikot – olivat nuoria ilmailijoita ja varsinkin heidän talvikiertueensa ankarissa olosuhteissa etsivät vertaansa jopa maailmanlaajuisesti.Kahleista maan on sinivalkoinen ilmailutarina Suomesta, jolloin rakennettiin sotien jälkeistä parempaa tulevaisuutta. Sitä tekivät myös nämä nuoret huimapäät, jotka itseään säästämättä halusivat kohottaa ilmailun sodan aiheuttamasta aallonpohjasta – ylös huumaavaan korkeuteen.Kahleista maan on toimittaja, tietokirjailija Harri Mustosen neljäs teos. Mustonen on kirjoittanut artikkeleita ilmailusta ja etenkin ilmailun historiasta useisiin aikakauslehtiin. Esikoisteoksestaan Harmon-lentäjät hän sai Vuoden 2015 ilmailukirja -kunniamaininnan.

Muu(t) tekijä(t): Tuula Syvänperä, Fredrik PerssonAlkuteos: SommarkrukorAsiasanat: pihat, puutarhanhoito, puutarhat, ruukkukasvit

Asiasanat: historia, historiikit, kesäyliopistot, historiker (verk), sommaruniversitet