Merkinnät: omistajamerkintäSarja: TSL. Työväen Helsinki 12Asiasanat: historia, sosiaalidemokraattiset puolueet, socialdemokratiska partier

Sarja: Research reports / Department of Social Psychology, University of Helsinki 1996, 2Asiasanat: yrittäjyys, yrittäjät, sosiaaliset suhteet, individualismi

Muu(t) tekijä(t): Ferdinand von Wright, Wilhelm von Wright

Muu(t) tekijä(t): Antti Karisto, Eero HolstilaAsiasanat: kaupunkikulttuuri, kaupunkitutkimus, kaupunkisuunnittelu, kaupunkiympäristö

Muu(t) tekijä(t): Sari HartikkaMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Sisters clubAlkuteos: Dawson's Creek : the beginning of everything else

Muu(t) tekijä(t): Sari HartikkaMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Sisters clubAlkuteos: Long hot summer

Asiasanat: Helsinki

Muu(t) tekijä(t): Camilla Bergendahl

Muu(t) tekijä(t): Kerttuli Wessman

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu