Suklaata rakastavan kotileipurin uudet ja vanhat suosikit.

Etusivulla ex-libris

Kivat perusohjeet ja iloinen kuvitus.Kierreselkä helpottaa ohjeen katsomista.

Ulkoasu 560 sivua : kuvitettu, karttoja ; 25 cmJulkaisija [Kuorevesi] : Kuoreveden kunta ja seurakunta, 1991Sarja JYY:n kotiseutusarja, ISSN 0448-0961; n:o 29.Luokitus udkf 908 KuorevesiHämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen historia (ykl 92.84)Aiheet paikallishistoriat (historiikit) historia Kuorevesi toimittanut Helena HänninenISBN 952-90-3191-2 sidottu

Sisältää nuotit: Maalaispoika oon Saara Nokkoset Kotona Että jotain tuntisin Hasardi Comedienne Syli Babyface Kotisaunan lauteilla Kitara pois Rokkilaulaja Ruska Meri jota seilaan Kaupungin yöt Tiedon lapset

12 x 19 cm.

Asiasanat: kunnallishallinto, henkilöhistoria, kotiseutukuvaukset, kunnallispolitiikka, kunnanjohtajat, personhistoria, hembygdsskildringar, kommunalförvaltning, kommundirektörer, kommunalpolitik

Muu(t) tekijä(t): Mikko KarmilaMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: muusikot, päiväkirjat, rock, heavy metal

Asiasanat: kissa, lemmikkieläimet, eläinkertomukset

Muu(t) tekijä(t): Sari-Anne AhvonenAlkuteos: 10 minute faceliftAsiasanat: hieronta, ihonhoito, kasvohoito, kasvot

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: musiikki, hakuteokset

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Muu(t) tekijä(t): Cathy HiranoMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Alkuteos: Jinsei ga tokimeku katazuke no mahōAsiasanat: elämäntaito, koti, kodinhoito, järjestys, järjestäminen, siivous, tavarat, säilytys, esineet

Muu(t) tekijä(t): Tuula SyvänperäAlkuteos: Ideenbuch InsektenhotelsAsiasanat: rakentaminen, rakennusohjeet, hyönteiset, pesät, pölyttäjät, tekopesät

Asiasanat: ihmiskuva, kotikasvatus, kasvatus, koulukasvatus

Muu(t) tekijä(t): Risto LehmusoksaAsiasanat: ruokaohjeet, ruoanvalmistus

Muu(t) tekijä(t): Anna-Liisa LämsäMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Opetus 2000Asiasanat: koti, perheet, viestintä, vuorovaikutus, vanhemmat, yhteistyö, koulu, opettajat, kasvatus, kasvatuskumppanuus

Muu(t) tekijä(t): Rebecca Watson, Krista KeltanenSarja: Happy HomesAsiasanat: joulu, koristelu, koti