Muu(t) tekijä(t): Pentti Poukka

Sarja: Tampereen hiippakunnan vuosikirja 50, 1999Asiasanat: piispat, saarnat

Sarja: Suomi-kirjan eripainoksia, Uusi sarja 2

Muu(t) tekijä(t): Anna-Liisa HaavikkoAsiasanat: arkielämä, suomalaiset, elinolot, kulttuurielämä, 1950-luku

Sielun hoitoaZur Diätetik der SeeleKirjaFeuchtersleben, Ernst von ; Tuomikoski, JaakkoKaristo 1919. NÄYTÄ MUUT VERSIOT (2)Ulkoasu 159 sivuaKäytettävissä filmikortteinaKieli suomiAlkuteoksen kieli saksaJulkaistu Hämeenlinna : Karisto 1919.Sarja Elämän arvoja, ajattelulukemisto 20-vuosisadan ihmisille, 3.Lisätiedot Ernst von Feuchtersleben ; saksasta suomentanut Jaakko Tuomikoski

Tämän kohteen toimituskulut 5,00€. Useamman kohteen kulut kokonaisuuden mukaan. Max 9,00€ (suomeen)

Jermakovin esseitä vuosilta 2001-2015. Alkusanat ja suomennos Marja-Leena Mikkola.

Rintamamiesliitto (vuoteen 1940 Vapaussodan Rintamamiesten Liitto, VRL) oli Suomessa vuosina 1929–1944 toiminut sisällissodan valkoisten veteraanijärjestö, jolla oli myös äärioikeistolaisia poliittisia tavoitteita. Sillä oli 1930-luvun alussa läheiset yhteydet lapuanliikkeeseen, jonka toiminnassa liiton johtohenkilöt olivat tärkeässä roolissa. Rintamamiesliitto lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen perusteella. Sillä oli naisille suunnattu sisarjärjestö, Rintamamiesten Naisliitto, joka myös lakkautettiin.

Sarja: Turun yliopiston julkaisuja Sarja C, Scripta lingua Fennica edita 160Välissä aiheeseen liittyviä lehtileikkeitä.

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Kuukauden kirja 254

Merkinnät: omistajamerkintä

Merkinnät: omistajamerkintä

15 x 22 cm.

6 x 10 cm. Josef Thaddeus Tvarjansky (27. maaliskuuta 1783 Goldingen, Kuurinmaa – 7. syyskuuta 1852 Helsinki) oli Suomeen muuttanut sotilaskapellimestari, joka toimi Kaartin soittokunnan ensimmäisenä kapellimestarina 1819–1852. Twarjanskyn vanhemmat olivat kaupunginmusikantti Mikael Twarjansky ja Anna Lovisa Lapieszno. Hän meni 1825 Viaporissa naimisiin Johanna Lovisa Charlotta Jahnssonin (1808–1848) kanssa.[1][2]Helsingin opetuspataljoonaan Parolassa värvättiin 1. huhtikuuta 1819 ensimmäiset kolme musikanttia ja saman vuoden lopulla 12 hengen vahvuuteen kasvaneen soittokunnan kapellimestariksi tuli Josef Thaddeus Tvarjansky. Vuonna 1824 33-henkiseksi kasvanut soittokunta muutti sitten Parolasta Helsinkiin. Vuonna 1829 Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan nimeksi muuttui Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoona ja samalla myös soittokunta sai "nuoren kaartin" arvon. Tämän jälkeen pataljoonaa soittokuntineen alettiin kutsumaan Suomen kaartiksi. Vuosina 1831-1832 Suomen kaarti osallistui soittokuntineen Puolan kapinan kukistamiseen, vuonna 1848 Suomen Kaartin soittokunta osallistui Flooran päivänä Maamme-laulun ensiesityksiin ja vuonna 1849 soittokunta osallistui Suomen kaartin mukana Unkarin kapinan kukistamiseen.[3]