Ilmari Herman Ikonen (21. maaliskuuta 1897 Myllykoski, Sippola – 19. kesäkuuta 1953) oli suomalainen taidemaalari. Hän kävi kolme luokkaa yhteiskoulua ja opiskeli Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1911 sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1917–1919 ja 1921–1924. Ikonen teki opintomatkan Pariisiin vuonna 1933. Hän teki taiteilijan debyyttinsä 1921 ja hänen töitään oli esillä Suomen Taiteilijain näyttelyissä vuosina 1921–1943. Ikonen tunnettiin ennen kaikkea maisemamaalarina.

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Syntyi: 21. kesäkuuta 1881Kuoli: 16. marraskuuta 1955Koulutus: Kuninkaallinen taidekorkeakoulu, Konstnärsförbundets skola

Asiasanat: musiikki, romantiikka, lavatanssit, maaseutu, nostalgia, 1970-luku, kotimainen kaunokirjallisuus, laulaja, iskelmä

Muu(t) tekijä(t): Juho TervonenAlkuteos: Boken om DrumsöAsiasanat: historia, paikallishistoriat (historiikit)

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: kirjailijat, vanhempi-lapsisuhde, lapsuus, alkoholismi, mielenterveyshäiriöt, traumat, äidit, tyttäret, opettajat, luova kirjoittaminen, nuoruus, valehtelu, viha, kaltoinkohtelu, taidetoimikunnat

Muu(t) tekijä(t): Marvi JaloSarja: Sinttu 1Alkuteos: Alla älskar Sigge

Sarja: Jyväskylä-sarja 3Asiasanat: historia, liikunta, paikallishistoriat, liikuntakulttuuri

Asiasanat: muistelmat, kunnanjohtajat, Laukaa (Laukas), Toivakka, Lievestuore, Ruuhimäki, Metsolahti

Sarja: Studio radio 1Asiasanat: radio-ohjelmat, radioprogram

Muu(t) tekijä(t): Sauli Rantamäki

Asiasanat: jäänmurtajat, talvimerenkulku, merikirjallisuus

Asiasanat: kirjailijat, kirjahistoria, kirjallisuus, kirjat, tiedenaiset, tiedemiehet, tietokirjailijat, paikallishistoria (historia)

Muu(t) tekijä(t): Markku TorkkoMerkinnät: exlibris: Leena ja Hannu Särkiö

Muu(t) tekijä(t): Aimo HalilaAsiasanat: historia, linnoitukset, Kyminlinna