Muu(t) tekijä(t): Matti KannostoAlkuteos: The secret women

Muu(t) tekijä(t): Elina Vaara, Lauri Viljanen

Muu(t) tekijä(t): Miranda Lee, Meri Ala-Tauriala ym.Sarja: Harlquin. Romantiikka tripla

Muu(t) tekijä(t): Risto LehmusoksaAlkuteos: Black spring

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: muistelmat, historia, kirjailijat, kulttuurihistoria, suomenkielinen kirjallisuus, kulturhistoria, författare, memoarer, finsk litteratur

Muu(t) tekijä(t): Jorma PartanenAlkuteos: The Roman spring of Mrs. Stone

Katso muu sisältö kuvista! Valokeilassa Anna Puu - Kesä on parasta aikaa; 28 vinkkiä esiityjälle; Taika-Tuukka on Tähti 2010; Kevätjuhla; Hurja lohikäärme elää ikuisesti

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Sarja: Vanha Riihelä -julkaisu

Alkuteos: The secret women

Asiasanat: postikortit, luettelot, käyttögrafiikka

Muu(t) tekijä(t): Marja VehkalaAsiasanat: paleofiktio, Kalevala koru