2022:1 (n:o 328)- Tammisunnuntain muisto – menneisyys ei muutu toiseksi väheksymällä- Juha Seppä: Jääkärivääpeli Paavo Haanpää- Yleinen kansalaiskokous Suomussalmella 1917- Mikko Uola: Sata vuotta AKS:n perustamisesta- Mikko Uola: Seuran perustajat ja kunniajäsenet- Me tahdomme AKS:n marssi (sanat)- Mikko Uola: AKS:n alkuvuodet Ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä- Mikko Uola: Professori Leiviskän erivapausanomus- Jussi Niinistö: Aktivismin pitkä linja- Jussi Niinistö: Toivo Kuisman tarina kirjaksi- Mikko Uola: Mitä oli Mäntsälän kapinan taustalla- Lasse Koskinen: Antero Svensson – komentajaksi valmiuspriokaatiin Viipuriin Panssaritorjunta ajastaan jäljessä 2. osa- Tapani Tikkala: Taakka talkoilla tasataan – sota-ajan talkootoiminta - Lasse Koskinen: Mai Guban asemakylä tuhottiin sissiosaston iskuna Perintöarkusta paljastui vaikuttava matkakertomus- Raimo Malkamäki: Lentomestari Eino Ilmari ”Illu” Juutilainen – ässien ässä ja iloinen karjalaispoika- Lasse Koskinen: Suomi toimitti Neuvostoliiton aikeista tietoja länteen Valvontakomissio puuhasteli kaikenlaista- Mikko Uola: Tammikuun viimeinen sunnuntai - Osmo Pekonen: Joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu (arv. Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit, veriset pistimet)- Hannu Luotola: Suojeluskuntaperheen perinnetyö 1981-2021 (arv. Markus Anaja (toim.) : Välähdyksiä menneestä ja kurkistus tulevaan)- Jussi Niinistö: ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” (arv. Jyri Häkämies: Väistämättä)- Pasi Pulju: Olemmeko rasisteja (arv. Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista)- Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja (2022-2024) emiritaprofessori Maija Fredrikson- Tapani Hankaniemi: Alvar Aalto ja Töysän suojeluskuntaHannu Luotola: Suojeluskuntaperinnetyötä eilen – tänään – huomenna- Lahden seudun Lottaperinneyhdistyksen joulujuhla 2021 (kuva)- Lasse Koskinen: Lottatoiminta oli vilkasta Viipurin piirissä Vahvialan lotista kerätään perinnetietoa- Mannerheimin kipsipatsaan luovutus Mikko Laukkosellle (kuva)- Rovaniemen Varuskunnan edustajien kunniakäynti 6.12.2021 jääkäriliikkeen muistomerkillä (kuva)- Vesa Määttä: Rajojen määrittely oli tärkein Tarton rauhansopimuksessa- Tapani Tikkala: Kauhavan Lentosotakoulun Perinneyhdistyksen Perinnepäivä Kauhavalla 13.11.2021 (kuva)- Seppellasku Mustialan maatalousoppilaitoksen 13 oppilaan muistolle Tammelan hautausmaalla (kuva)- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden perinneyhdistyksen syyskokous 18.11.2021- Tapani Tikkala: Aallon Patteriston perinnetoimikunt 1980 – 2020- Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen seppellasku Turun Tuomiokirkon vieressä olevalle 24 vapaussoturin hautamuistomerkille (kuva)- Vesa Määttä: Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen 25-vuotisjuhla- Vesa Määttä: VIMS-palkinnot Sampo Ahtolle ja Hannu Lakeelle- Kari Huhta: Taipeleenjoki-ooppera vakuutti!- Kuvia Tammisunnuntain seppeleenlaskuista: Helsinki, Pori, Hämeenlinna, Imatra, Seinäjoki

Etusivulla tekijän omiste. Yleisesikuntaeversti Matti Aarnio (1901-1984) sai lempinimensä talvisodan Lemetin mottitaisteluissa. Täällä hän vasta ylennettynä majurina kunnostautui Jääkäripataljoona 4:n, "Hiipijän" ja sen ympärille kerätyn taisteluosaston komentajana. Jatkosodan alussa Aarnion sotatie vei Jalkaväkirykmentti 9:n II Pataljoonan komentajana Syvärille saakka. Joulukuussa 1941 Aarnio sai johtoonsa Karhumäkeen edenneen Jalkaväkirykmentti 56:n. Tätä erittäin luotettavaksi osoittautunutta reserviläisrykmenttiä hän komensi menestyksellä asemasodan aikana sekä vetäytymisvaiheessa. Aarnio osallistui vaiheikkaan elämänsä aikana seitsemään sotaan: Suomen vapaussodan ja viime sotiemme lisäksi Viron ja Latvian vapauttamiseen 1919 sekä Aunuksen retkeen samana vuonna. Aarnio kuului Akateemisen Karjala-Seuran hallitukseen, Suomen Heimosoturien Liitossa hän toimi pääsihteerinä. Lokakuussa 1945 Aarnio joutui Valpon pidättämäksi, karkasi saattajiltaan ja siirtyi Venezuelaan, mistä palasi olympiavuonna 1952. Komea sotilasura- horjumattoman Isänmaan miehen elämänkaari. Komentaja, joka ei koskaan unohtanut rykmenttiään ja sen veteraaneja. Hannu Särkiö on kenraalimajuri ja mm. JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n puh. johtaja.

Muu(t) tekijä(t): Lauri SutelaAsiasanat: kenraalit, puolustusvoimat, puolustusvoimain komentajat

Asiasanat: kenraalit, jatkosota, henkilöhistoria, sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, Lapin sota, kehittäminen, Ilmavoimat, sotatoimet, ilmatorjunta, komentajat, sotilasjohtajat, ilmapuolustus, sodanjälkeinen aika

Muu(t) tekijä(t): Matti WilenAlkuteos: Commander - 1

Action force Koobra komentaja on palannut kuolleesta yritämään maailman valloitusta.

2022:1 (n:o 328)- Tammisunnuntain muisto – menneisyys ei muutu toiseksi väheksymällä- Juha Seppä: Jääkärivääpeli Paavo Haanpää- Yleinen kansalaiskokous Suomussalmella 1917- Mikko Uola: Sata vuotta AKS:n perustamisesta- Mikko Uola: Seuran perustajat ja kunniajäsenet- Me tahdomme AKS:n marssi (sanat)- Mikko Uola: AKS:n alkuvuodet Ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä- Mikko Uola: Professori Leiviskän erivapausanomus- Jussi Niinistö: Aktivismin pitkä linja- Jussi Niinistö: Toivo Kuisman tarina kirjaksi- Mikko Uola: Mitä oli Mäntsälän kapinan taustalla- Lasse Koskinen: Antero Svensson – komentajaksi valmiuspriokaatiin Viipuriin Panssaritorjunta ajastaan jäljessä 2. osa- Tapani Tikkala: Taakka talkoilla tasataan – sota-ajan talkootoiminta - Lasse Koskinen: Mai Guban asemakylä tuhottiin sissiosaston iskuna Perintöarkusta paljastui vaikuttava matkakertomus- Raimo Malkamäki: Lentomestari Eino Ilmari ”Illu” Juutilainen – ässien ässä ja iloinen karjalaispoika- Lasse Koskinen: Suomi toimitti Neuvostoliiton aikeista tietoja länteen Valvontakomissio puuhasteli kaikenlaista- Mikko Uola: Tammikuun viimeinen sunnuntai - Osmo Pekonen: Joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu (arv. Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit, veriset pistimet)- Hannu Luotola: Suojeluskuntaperheen perinnetyö 1981-2021 (arv. Markus Anaja (toim.) : Välähdyksiä menneestä ja kurkistus tulevaan)- Jussi Niinistö: ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” (arv. Jyri Häkämies: Väistämättä)- Pasi Pulju: Olemmeko rasisteja (arv. Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista)- Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja (2022-2024) emiritaprofessori Maija Fredrikson- Tapani Hankaniemi: Alvar Aalto ja Töysän suojeluskuntaHannu Luotola: Suojeluskuntaperinnetyötä eilen – tänään – huomenna- Lahden seudun Lottaperinneyhdistyksen joulujuhla 2021 (kuva)- Lasse Koskinen: Lottatoiminta oli vilkasta Viipurin piirissä Vahvialan lotista kerätään perinnetietoa- Mannerheimin kipsipatsaan luovutus Mikko Laukkosellle (kuva)- Rovaniemen Varuskunnan edustajien kunniakäynti 6.12.2021 jääkäriliikkeen muistomerkillä (kuva)- Vesa Määttä: Rajojen määrittely oli tärkein Tarton rauhansopimuksessa- Tapani Tikkala: Kauhavan Lentosotakoulun Perinneyhdistyksen Perinnepäivä Kauhavalla 13.11.2021 (kuva)- Seppellasku Mustialan maatalousoppilaitoksen 13 oppilaan muistolle Tammelan hautausmaalla (kuva)- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden perinneyhdistyksen syyskokous 18.11.2021- Tapani Tikkala: Aallon Patteriston perinnetoimikunt 1980 – 2020- Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen seppellasku Turun Tuomiokirkon vieressä olevalle 24 vapaussoturin hautamuistomerkille (kuva)- Vesa Määttä: Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen 25-vuotisjuhla- Vesa Määttä: VIMS-palkinnot Sampo Ahtolle ja Hannu Lakeelle- Kari Huhta: Taipeleenjoki-ooppera vakuutti!- Kuvia Tammisunnuntain seppeleenlaskuista: Helsinki, Pori, Hämeenlinna, Imatra, Seinäjoki

3. jääkäripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan perustaja ja komentaja oli jääkärikapteeni Eric Schauman. Pataljoona muodostettiin rintamalle lähdettäessä 1. ja 2. jääkäripataljoonan miehistä.Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Lempäälästä ja osin Tampereelta 13. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 14.–15. huhtikuuta 1918.

2. jääkäripataljoona eli Etelä-Pohjanmaan jääkärit oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentajina olivat jääkärimajuri Nils Gadolin (siirrettiin 22. maaliskuuta 4. jääkärirykmentin komentajaksi), jääkärikapteeni Olof Lagus (22. maaliskuuta alkaen), jääkärikapteeni Uno Fagernäs (20. huhtikuuta alkaen), jääkärikapteeni Arvi Grönberg myöh. Kalsta (27. huhtikuuta alkaen).Pataljoonan esikunta sijaitsi Seinäjoella, ja sen 1. komppania muodostettiin maaliskuun alussa vuonna 1918 Ylistarossa, 2. komppania Ilmajoella, 3. komppania Laihialla ja 4. komppania Seinäjoella. wikipedia

Asiasanat: kenraalit, jatkosota, henkilöhistoria, sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, Lapin sota, kehittäminen, Ilmavoimat, sotatoimet, ilmatorjunta, komentajat, sotilasjohtajat, ilmapuolustus, sodanjälkeinen aika

Asiasanat: sotahistoria, upseerit, sotilaat, komentajat, marsalkat, sodanjohto, sotarintama

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: muistelmat, joukko-osastot, upseerit, Lapin sota, sotilaat, varuskunta-alueet

Merkinnät: ylivedetty omistajamerkintäSarja: Sotasankari lehtikirjaAsiasanat: elämäkerrat, sotahistoria, upseerit, jääkärit, taistelut, komentajat, sotarintama

Asiasanat: komentajat, palotoimi, päälliköt, palopäälliköt

Muu(t) tekijä(t): Pekka Holopainen, Erkki Paukkunen ym.Asiasanat: maanpuolustus, turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka

Miten eversti Jarl Lundqvistin toiminta ennen talvisotaa muutti Ilmavoimia, joiden merkitys sodassa oli kiistaton Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi? Missä määrin Ilmavoimien kalustohankinnat lepäsivät Lundqvistin henkilökohtaisten suhteiden ja ponnistelujen varassa, kun pieni ja köyhä maa yritti varustautua suurta uhkaa vastaan? Kaksiosaisena julkaistavan tutkimuksen ensimmäisessä osassa keskitytään Jarl Lundqvistin Ilmavoimien komentajakauteen syksystä 1932 talvisodan päättymiseen. Teos sisältää paljon uutta tutkimustietoa niin Ilmavoimien kuin Puolustusvoimien historiasta.

Komentajakapteeni Thomas von Orla kyllästyy maailmansosta palattuaan ylhäisöpiirien huvituksiin ja vetäytyy yksinäisyyteen.