Muu(t) tekijä(t): Juhani KonkkaMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: V trudnom pohode

Sarja: Taloustiedon julkaisu 73Asiasanat: Kari Hagfors

Ester Lähde syntyi Oulussa, jossa hän myös vietti lapsuusvuotensa. Isä oli nahkurimestari ja äiti ompelija. Hän muutti perheensä mukana Tampereelle ollessaan kymmenvuotias. Hän opiskeli vuodet 1930–1932 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Koulussa hän tapasi tulevan aviomiehensä Ben Renvallin. Avioliitto kesti vuodet 1933–1943, jolloin Essi Renvall halusi eron miehestään.Essi Renvall debytoi vuonna 1933 ja hän sai kiitosta herkkänä lapsikuvaajana. Hän oli kuitenkin ansiotyössä mainospiirtäjänä, mikä viivytti ensimmäisen yksityisnäyttelyn syntyä. Kun se toteutui vuonna 1942, sai taiteilija WSOY:ltä tilauksen kolmestakymmenestä kirjailijamuotokuvasta. Näiden onnistuminen taas johti uusiin tilauksiin. Sodan jälkeen Renvall sai tehdäkseen monia monumentaalitöitä, kuten Uuno Kailaan patsas Heinolaan. Tunnetuin monumentaalityö on kuitenkin Rauhanpatsas (1968) Helsingin Eteläsatamassa.Essi Renvall kuoli vuonna 1979.

Muu(t) tekijä(t): Marita JurgensSarja: Kössi-kirjatAlkuteos: Gus and school

Merkinnät: omistajamerkintä

Kenties omaelämäkerrallinen romaani pienen pojan elämästä kotona ja koulussa.

Oli Vappuaamupäivä. Isä Heimo oli tapansa mukaan herännyt aikaisin ja käynyt aamulenkillä läheisessä metsässä. Vasta muutama sinivuokko oli kukassa eikä hän raaskinut poimia niitä. Äiti Hertta haluaisi mielellään nukkua aamulla pitempään, mutta tänään hän nousi aikaisin, koska halusi paistaa kaksosille aamuyllätykseksi heidän parasta herkkuaan - munkkeja. Simapullot oli pidetty piilossa lapsilta - ja isältä - kellarissa, sillä muuten ne varmaan olisi tyhjennetty jo ennen vappua. Kaksoset Heikki ja Hilkka olivat saaneet simaa viimeksi 6-vuotispäivillään edellisenä syksynä. Lasten mielestä äidin hunajasima ja munkit olivat maailman parhaita. Vappuna oli aina kaikkea muutakin kivaa. He olivat jo puhallelleet ilmapalloja ja heitelleet serpentiinejä. Tänään iltapäivällä olisi vielä yksi vuoden kohokohta: siinä koulussa, jonne hekin ensi syksynä pääsisivät, pidettiin lastenjuhlat! Nyt sai vihdoin pukea kevätvaatteet... Heikki oli saanut uuden lippiksen ja Hilkalle äiti oli ommellut kukkahameen. Onneksi tänään ei satanut lunta kuten viime vappuna. Isä veisi lapset juhliin. Äiti ei jaksanut lähteä, sillä nykyään häntä usein väsytti. Syy siihen oli kyllä aika mukava: hiiriperheeseen odotettiin vauvaa. Heikki toivoi poikaa ja Hilkka tietysti tyttöä. Kaksoset olivat jo monta kertaa kokeilleet vauvanvaunujen työntämistä. Se oli kivaa! Ihan pian olisi toinenkin jännittävä päivä: äitienpäivä! Esikoulussa oli jo aloitettu lahjan ja kortin teko. Äitiä odotti yllätys... tai siis kaksi yllätystä. Mitähän Hiiritalossa tapahtuu äitienpäivänä?

Merkinnät: omistajamerkintä

-Suosittu Elena tapaa koulussa mystisen Stefanin ja tietää olevansa mennyttä. -Kohtalokkaan rakkauden myötä paha hiipii Fell´s Churchin pikkukaupunkiin. Myös Stefanin kostonhaluinen veli Damon ilmestyy kuvioihin.-Vampyyritarinoiden kulttiklassikko.

Asiasanat: suomalaiset, väitöskirjat, autonomian aika, venäjän kieli, yliopistot, opiskelijat, opiskelu ulkomailla, korkeakouluopiskelu, kulttuurikosketukset, stipendiaatit

Asiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, historia, henkilöhistoria, sotahistoria, sota-aika, toinen maailmansota, vinterkriget, personhistoria, memoarer, fortsättningskriget, krigstid

Margareta (Greta) Ester Ingeborg Schalin (s. Kegel, 20. marraskuuta 1897 Turku – 22. maaliskuuta 1993 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko. Schalinia on pidetty yhtenä Suomen parhaista kukkamaalareista ja häntä on kutsuttu Suomen kukkamaalauksen äidiksi yhdessä Anna Snellmanin kanssa. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1915–1918. Vuonna 1921 hän avioitui häntä koulussa opettaneen Teodor Schalinin kanssa, joka oli myös taitava graafikko. Aluksi Schalin teki pääasiassa akvarelleja ja grafiikkaa, mutta vuodesta 1945 lähtien hän suuntautui öljymaalaukseen. Hän maalasi erityisen mielellään luonnonkukkia, joita hänelle toivat muun muassa monet turkulaiset lapset sekä kukkakauppiaat. Vaikka Schalin tunnetaan parhaiten juuri kukkamaalauksistaan, hänen teostensa aiheina oli myös maisemia, kaupunkinäkymiä ja sisätiloja. Vanhemmiten hänen teoksensa muuttuivat yhä modernimmiksi, ja hän maalasi useita voimakkaimmista kukka-asetelmistaan vasta noin 90-vuotiaana.Schalin toimi Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa myös opettajana.

Muu(t) tekijä(t): Laila Niukkanen, M. -C ym.