Vilhelm II oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918. Hän vei Saksan ensimmäiseen maailmansotaan, jossa kärsityn tappion seurauksena monarkia kumottiin vuoden 1918 vallankumouksessa. Vilhelm II joutui luopumaan kruunusta ja asui loppuelämänsä maanpaossa Alankomaissa.

Vilhelm II oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918. Hän vei Saksan ensimmäiseen maailmansotaan, jossa kärsityn tappion seurauksena monarkia kumottiin vuoden 1918 vallankumouksessa. Vilhelm II joutui luopumaan kruunusta ja asui loppuelämänsä maanpaossa Alankomaissa.

Vilhelm II oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918. Hän vei Saksan ensimmäiseen maailmansotaan, jossa kärsityn tappion seurauksena monarkia kumottiin vuoden 1918 vallankumouksessa. Vilhelm II joutui luopumaan kruunusta ja asui loppuelämänsä maanpaossa Alankomaissa.

Asiasanat: sota-aika, suomalaiset, toinen maailmansota, taistelut, sotilaat, häviäminen (tappio)

Tosiseikkoihin perustuva selonteko, jossa tarkat sotahistorialliset tiedot yhtyvät alkuperäiseen kokemusaineistoon. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Tämä on kertomus voitoista, tappioista ja eloonjäämisestä vastoin kaikkea todennäköisyyttä. Herbert Werner on eräs harvoista saksalaisista sukellusvenekomentajista, jotka kykyjensä, rohkeutensa ja uskomattoman onnensa ansiosta selvisivät hengissä toisesta maailmansodasta. Werner kertoo yhden sukellusveneen aiheuttamista tuhoista Atlantin laivasaattueille...... Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Sarja: Into pokkari ; Into-kaunoAsiasanat: alkuperäiskansat, ihmiskunta, ilmastonmuutokset, planeetat, puut (kasvit), valtataistelu

Suomen Numismaattinen Yhdistys julkaisi vuosina 1922-1924 mitalisarjan, jonka aiheena oli Vanrikki Stoolin miehet. Mitalisarjaan kuului kuusi eri mitalia, ja ne lyötiin sekä kuparisena että hopeisena. Kuparisia mitaleja on lyöty 250-300 kappaletta ja hopeisia 25-30 kappaletta.Vänrikki Stoolin tarinat on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Runot kertovat vuosina 1808–1809 käydystä Suomen sodasta, joka oli Ruotsin Venäjää vastaan käymä tappiollinen puolustussota. Suurin osa Vänrikki Stoolin tarinoiden runoista kertoo joko todellisista tai keksityistä Suomen sodan sotasankareista. Kaikkiaan 22 historiallista henkilöä on saanut kokoelmaan nimikkorunon. Näistä kuusi henkilöä pääsi mukaan SNY:n mitalisarjaan:Carl Johan Adlercreutz (1757-1815)Georg Carl von Döbeln (1758-1820)Johan August Sandels (1764-1831)Carl Nathanael af Klercker (1734-1817)Joachim Zacris Duncker (1774-1809)Olof Wibelius (1752-1823)

Asiasanat: talvisota, jatkosota, sotilaskoulutus, kehittäminen, ilmatorjunta, sotataito, taktiikka, itsenäisyyden aika, aselajit, ilmapuolustus, ohjesäännöt, maavoimat, aseteknologia, ilmatorjuntajoukot

Muu(t) tekijä(t): Hilkka Vitikka, Olavi VitikkaAsiasanat: päiväkirjat

Sarja: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 71Asiasanat: rikosoikeus, varallisuusrikokset, petos

Näytevarasto palautusWilhelm Johnen: Yöhävittäjälentäjä (isbn 9525186598, 2004)Yöhävittäjälentäjä Wilhelm "Wim" Johnen saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa 26. maaliskuuta 1942. Kyseinen yö oli kuitenkin koitua Johnenin viimeiseksi, kun seuraavan pommittajan torjuntatuli pudotti saksalaishävittäjän. Haavoittuneen Johnenin onnistui hypätä laskuvarjolla, mutta hänen radistinsa menehtyi. Wim kuitenkin palasi pian vaativaan yöhävittäjätoimintaan, jonka vaativuutta hänen komentajansa on kuvannut sanoessaan: ?Sammuta valot ja yritä napata kärpänen sormillasi.? Omista tappioistaan välittämättä kotimaataan puolustaneet saksalaiset lensivät säässä kuin säässä aiheuttaen suurta tuhoa Saksan kaupunkeja tuhoavien brittien pommikonelautoissa. Wilhelm Johnen saavutti 34 yöilmavoittoa yli kahdellasadalla sotalennolla.muistelmat, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, hävittäjät, lentäjät, sotilaslentäjät, ilmasota

Saksalaisen sukellusvenekomentajan muistelmat 1939-1945 Tämä on kertomus voitoista, tappioista ja eloonjäämisestä vastoin kaikkea todennäköisyyttä. Herbert Werner on eräs harvoista saksalaisista sukellusvenekomentajista, jotka kykyjensä, rohkeutensa ja uskomattoman onnensa ansiosta selvisivät hengissä toisesta maailmansodasta. Werner kertoo yhden sukellusveneen aiheuttamista tuhoista Atlantin laivasaattueille, mutta helpon menestyksen luoma voittamattomuuden tunne kaikkosi nopeasti liittoutuneiden sukellusvenetorjunnan parantuessa. Saalistajista tuli saaliita ja moni sukellusvenemies koki kauhun hetkiä ennen uppoamaan tuomitun sukellusveneen rungon pettämistä. Saksan sukellusvenelaivaston tappiot olivat karut: 842 sukellusveneestä upotettiin 779; ne ovat rauta-arkkuina 28 000 miehelle. Herbert Wernerin kaunistelematon ja koskettava omaelämäkerta sodasta merenpinnan alapuolella, kylmässä ja ahtaassa sukellusveneessä, on omistettu kaikille Atlantin taistelussa kuolleille merimiehille.

Asiasanat: sota-aika, suomalaiset, toinen maailmansota, taistelut, sotilaat, häviäminen (tappio)

Muu(t) tekijä(t): Pentti SaaritsaAlkuteos: På drift i förlustens landskap

Asiasanat: historia, taistolaisuus, kommunismi, propaganda, kommunistit, aikakauslehdet, ystävyysseurat, ristiriidat, päätoimittajat, memoarer, kommunism, vänskapsföreningar, chefredaktörer, taistoism

Asiasanat: historia, taistolaisuus, kommunismi, propaganda, kommunistit, aikakauslehdet, ystävyysseurat, ristiriidat, päätoimittajat, memoarer, kommunism, vänskapsföreningar, chefredaktörer, taistoism