Suomi-kuva Venäjällä on muuttunut vuosikymmenien ja -satojen mittaan. 1800-luvulla Suomi-kuva perustui luontoromantiikkaan: Suomen ankara luonto on synnyttänyt luonteeltaan karun ja synkän, toisaalta rehellisen, sitkeän ja työteliään suomalaisen. Vuosisadan lopulla kuva muuttui yhteiskunnallisemmaksi: suomalaiset ovat järjestelmällisiä ja tottelevaisia aina lainkuuliaisuudesta yleiseen siisteyteen saakka - ja siinä erilaisia kuin venäläiset, hyvässä ja pahassa. 1900-luvulla keskeisiä Suomi-kuvan muokkaajana ovat olleet ideologia ja sodat. Suomi jakautui neuvostoideologian mukaan "kaksikasvoiseksi", valko-punaiseksi, ja alkoi 1930-luvulta eteenpäin näyttäytyä vihollisena. 1950-60-lukujen kliseinen ystävällismielisyys sulatti vihollisuudet, ja 1970-luvulta alkaen kontaktien lisääntymisen myötä Suomikuva on monipuolistunut ja "normalisoitunut". Monikasvoinen Suomi rakentaa monipuolisen kuvan siitä, millainen on ollut venäläisten Suomi-kuva, sen kehitys ja perusteet. Artikkelien kirjoittajat ovat venäläisiä historioitsijoita, sosiologeja, kirjallisuus- ja kielitieteilijöitä. Kirja on Editan vuonna 2004 julkaiseman Venäjän kahdet kasvot - Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä sisarteos. Molempien teosten suomenkieliset laitokset on toimittanut FT Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen professori ja dosentti Renvallinstituutista, Helsingin yliopistosta.

Pöytäviina on suomalainen alkoholimerkki, jota Alko valmisti ja myi huhtikuusta 1932 kesäkuuhun 2014.Pöytäviina oli ensimmäinen Alkon Rajamäen tehtailla pullotettu tuotemerkki, ja se pysyi Alkon myyntitilastojen kärjessä aina 1970-luvulle saakka. Alun perin Pöytäviinaa valmistettiin sulfiittispriistä erottamalla siitä myrkyllinen metanoli.