Muu(t) tekijä(t): Tauno Karilas, Julius Lagus ym.

Mikkelin Suojeluskuntapiirin kuukausijulkaisu

Asiasanat: rikosoikeus, luotot

Muu(t) tekijä(t): Tauno Karilas, Julius Lagus ym.

Muu(t) tekijä(t): Jouko Kauranne, Antti Lappalainen ym.Asiasanat: sotilaspojat, pojat, maanpuolustustyö, suojeluskunnat

Sarja: Suomen Suojelusliiton julkaisuja 4

Muu(t) tekijä(t): Tuula Koskinen, Karoliina KorppooAsiasanat: maanpuolustus, historia, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt

Muu(t) tekijä(t): Tuula Koskinen, Karoliina KorppooAsiasanat: maanpuolustus, historia, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt

Muu(t) tekijä(t): Kersti JuvaSarja: Keltainen kirjasto 284Alkuteos: Shelter

Muu(t) tekijä(t): Heikki Valkonen, Maria Fonsell ym.Asiasanat: järjestöhistoriikit, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, reserviläiset

kangasta

Merkinnät: exlibris: Marja-Liisa VilkkoAsiasanat: järjestöhistoriikit, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt

Muu(t) tekijä(t): Pentti Kaukonen, Heikki Miettunen ym.Asiasanat: järjestöhistoriikit, sotilaspojat, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus (PvKK) oli Suomen puolustusvoimien yksikkö, joka liitettiin 1. tammikuuta 2006 alkaen osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksena. Se toimi Tuusulassa suojeluskuntien ja Maasotakoulun entisissä tiloissa vuodesta 1996 alkaen, ja teki muun muassa soveltuvuustestejä, koulutus- ja henkilöstötutkimuksia ja tuotti koulutusmateriaalia. PVKK:n esimies oli puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.

Asiasanat: poliittinen historia, oikeistoliikkeet, kapinaliikkeet, Mäntsälän kapina

Muu(t) tekijä(t): Tauno Karilas, Asmo Alho ym.

9 x 13 cm. Wikipediasta; Roomalainen tervehdys (ital. saluto romano) on tervehtimiseen tai kunnioituksen osoittamiseen käytetty ele, jossa oikea käsi nostetaan vilkutusasentoon ilman vilkutukseen kuuluvaa toistuvaa sivuttaisliikettä.Roomalaisen tervehdyksen väitetään olleen antiikin roomalaisten sotilaallinen ja valtiollinen tevehdys, mutta tästä ei ole selkeitä todisteita.[1] Käsitys on saattanut syntyä 1700-luvulla[1] Ranskassa.Renessanssin jälkeen tervehdyksen ovat ottaneet käyttöön monet tahot. Yhdysvalloissa tervehdys tunnettiin Bellamyn tervehdyksenä keksijänsä Francis Bellamyn mukaan. Bellamyn tervehdyksellä vannottiin uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle muun muassa kouluissa. Italian fasistit ottivat roomalaisen tervehdyksen käyttöön vuoden 1920 tienoilla ja fasistien vallan aikana se oli laajassa käytössä.[1] Fasistit omaksuivat tervehdyksen käytön kirjailija Gabriele D’Annunziolta, joka otti sen käyttöön vuonna 1919 johtaessaan italialaisten aktivistien tilapäisesti hallitsemaa Fiumen kaupunkivaltiota. D’Annunzio itse poimi sen ilmeisesti vuonna 1914 valmistuneesta, antiikin Roomaan sijoittuvasta italialaisesta historiallisesta spektaakkelielokuvasta Cabiria, jonka käsikirjoituksen laatimiseen hän itse oli osallistunut. Benito Mussolinin hallinto määräsi vuonna 1923 käyttämään roomalaista tervehdystä koulujen lipunnostoseremonioissa.[2]Natsi-Saksa seurasi perässä ja vuonna 1926 Kansallissosialistisen puolueen jäsenet alkoivat kättelyn sijaan tervehtiä toisiaan näin.[1] Siitä lähtien se on tunnettu ”natsitervehdyksenä”. Eräät muut tahot, mukaan luettuna Yhdysvaltain koulut, lopettivat tällöin tervehdyksen käytön.

Lentokonetekniikan saavutuksia, Itsenäiisyyden historian ääriviivoja - Varkauden valloitus, Uudenkaupungin retkikunta Ahvenanmaalla, Hiihtomiehet harjoutuksissa, ym. 21 x 28 cm.