Muu(t) tekijä(t): Marja KeloSarja: Aku Ankan taskukirja 4Alkuteos: Picsou cherche la bagarre

Muu(t) tekijä(t): Matti MustonenAsiasanat: kulttuurihistoria, antiikki, mytologia antiikki, fraasit

Muu(t) tekijä(t): Marja KeloSarja: Aku Ankan taskukirja 4Alkuteos: Picsou cherche la bagarre

Muu(t) tekijä(t): Riku Perälä, Sirkka Ruotsalainen ym.

Muu(t) tekijä(t): Aki HyyppäMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Aku Ankan taskukirja; Huussi-taskari

Muu(t) tekijä(t): Kirsi Ahonen, Anna KastariSarja: Aku Ankan taskukirja 363

Muu(t) tekijä(t): Kirsi Ahonen, Veera AlanäräSarja: Aku Ankan taskukirja 349

Muu(t) tekijä(t): Marja Kelo, Liisa Ryömä ym.Sarja: Aku Ankan taskukirja 15-17

Muu(t) tekijä(t): Riku Perälä, Sirkka Ruotsalainen ym.

Asiasanat: jääkiekko, jääkiekkoilijat, päihdeongelmat, huippu-urheilijat

Muu(t) tekijä(t): Jouko Metsä-KeteläAsiasanat: tilinpäätös, henkilöyhtiöt

Asiasanat: historia, ympäristönsuojelu, kokemukset, luonnonsuojelu, aktivismi, ympäristöliikkeet, luontosuhde, luonnonsuojelijat, tutkiva journalismi, toimittajat (media)

Sarja: [Taloushallinnon säädökset]Asiasanat: lainsäädäntö, tilinpäätös, tuloslaskelmat, osakeyhtiöt, taseet, toimintakertomukset, rahoituslaskelmat

Asiasanat: lainsäädäntö, osakeyhtiöt, yhtiöoikeus, yhtiöt, osakeyhtiölaki, affärsjuridik

6 x 10 cm. Guido Alexander Johannes Schneider (30. september 1866 Tallinn – 31. mai 1948 Greifswald, Saksamaa) oli baltisaksa ihtüoloog[1].1886. aastal lõpetas ta Tallinna Kubermangu Gümnaasiumi ning seejärel õppis Tartu Ülikoolis arstiteadust ja zooloogiat. 1891. aastal lõpetas ta zooloogiaõpingud Tartus, 1896. aastal sai magistrikraadi Peterburi Ülikoolist ja 1903. aastal doktorikraadi Helsingi Ülikoolist.1895–1897 töötas ta Peterburi Ülikooli zooloogiamuuseumis konservaatorina, seejärel Sevastopoli bioloogiajaamas (1897–1900). Aastatel 1906–1908 töötas ta Peterburi Teaduste Akadeemia zooloogialaborites. 1907–1911 oli ta Riia Polütehnilise Instituudi dotsent, 1920–1921 Riia Läti Ülikooli professor ja 1921–1923 Tartu Ülikooli zooloogiaprofessor, seejärel töötas õppejõuna Skandinaavias ja Saksamaal.[1]

Kaarlo Herman Stenberg (31. lokakuuta 1873 Kuopio – 5. helmikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oppikoulun opettaja, itsenäisyysaktivisti ja toimittaja. Hän käytti nimimerkkejä Herman Wuorimaa ja Kalle Wiinatsalo.Stenbergin vanhemmat olivat varatuomari Karl Petter Stenberg ja Antonia Hedvig Seitz; ja pikkuveli aktivisti Hugo Stenberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1892 Viipurin suomalaisesta klassillisesta lyseosta ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1897. Stenberg oli Karjalaisen osakunnan kuraattori 1908–1912 ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja 1910–1911. Hän teki tutkimusmatkan Siperiaan 1898.Stenberg oli mukana aktivistien toiminnassa ja oli perustamassa Voimaliittoa 1906. Vuonna 1907 hän oli perustamassa Päivä-nimistä viikkolehteä ja oli sen päätoimittajana vuoteen 1911, jolloin lehti lakkasi ilmestymästä. Myöhemmin hän oli mukana jääkäriliikkeessä.Suomen asiainhoitajana hän toimi Kiovassa itsenäistyneessä Ukrainassa 1918 – 1919.Stenberg toimi luonnonhistorian opettajana useissa helsinkiläisissä oppikouluissa. Hän oli Karjalan kansalaisliiton sihteeri ja Vapaa Karjala-lehden toimittaja. Stenberg oli viimeksi Joensuun suojeluskuntapiirin valistusohjaajana vuodesta 1924.

Sarja: Minun tieniAsiasanat: elämäkerrat, saarnaajat, herännäisyys

Asiasanat: perheoikeus, avioliitto, äktenskap, familjerätt