Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 213

Muu(t) tekijä(t): Elias Lönnrot, Väinö KaukonenMerkinnät: omistajamerkintä (leima)

Muu(t) tekijä(t): Raija MarttilaMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintäAsiasanat: historia, kotiseutututkimus, paikallishistoriat

Merkinnät: omistajamerkintä

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Kalevalaseuran vuosikirja 40Asiasanat: kansanrunous, Kalevala, uskontohistoria

Merkinnät: omistajamerkintä

Sarja: Suomen historia 2

Kalevalan kansanrunoista muokatut tapahtumat kerrotaan tässä kirjassa selkeällä nykykielellä, joita tukee upea kuvitus. Dimensiot 24 ¤ 25 cm.

Uusia kalevalaisia runoja

Muu(t) tekijä(t): Johanna Sinisalo, Anne Muhonen ym.Asiasanat: naiset, kansanperinne, tarinat, myytit, mytologia, taruolennot, intertekstuaalisuus

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Kalevalaseuran vuosikirja 40Asiasanat: kansanrunous, Kalevala, uskontohistoria

Muu(t) tekijä(t): Valentin KurdovMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)Asiasanat: kansalliseepokset

Asiasanat: amerikansuomalaiset, uskonnollinen kirjallisuus, Sointula

Sarja: Neiti Öhmanin tutkimuksia II

Sarja: Suomen historia 2

Muu(t) tekijä(t): Jalmari Jaakkola